Mitoituslain toteutumisen ensimmäinen seuranta valmistunut, mitä se kertoo?

Lokakuun alusta 2020 voimaan tulleen ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun henkilöstön vähimmäismitoituksen toteutumisen seurantatieto julkaistiin eilen. Tiedot kiinnostavat varmasti laajasti johtuen odotuksista, joita eri toimijat ovat asettaneet vähimmäismitoituksen lakisääteisyydelle.

Kyselyn seurantaviikko oli marraskuussa 2020. Tällöin toimintayksiköistä 94 %:ssa toteutui lakisääteinen vähimmäismitoitus, eli 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vaikka prosenttiluku on korkea, varmasti usealla herää kysymys: entä se kuusi prosenttia?

Yksikkökohtaiset mitoitustiedot ovat nyt julkisesti nähtävillä ja se on sinänsä hyvä asia. Uskon, että läpinäkyvyys lisää luottamusta.

Tieto lakisääteisen mitoituksen alittavista yksiköistä on varmasti kiinnostava, mutta olisi varmasti tärkeä kuulla myös näistä n. 100 yksiköstä ne syyt, miksi mitoitus on alle lakisääteisen tason. Tieto on tärkeää siksi, että on syytä mahdollisimman ajoissa tunnistaa ne syyt, jotka voivat vaikuttaa siihen, että vähimmäismitoitusvaateen noustessa 0,7:ään lakia ei pystyttäisi tosiasiallisesti noudattamaan.



Tunnistamalla syitä voidaan etsiä myös ratkaisuja. Kuntaliitto onkin jo lain valmisteluvaiheessa tuonut vahvasti esille sitä, että ratkaisut tulee löytää asiakkaita ja heidän läheisiään kuullen eri toimijoiden, kuten ministeriöiden, valvovien viranomaisten, kuntien, yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden ja ammattijärjestöjen yhteistyöllä. Eri toimijoita syyllistävästi osoittelemalla ratkaisuja ei varmasti löydy.

Nyt julkaistu seurantatieto kertoo siis siitä, miten hyvin kyselyhetkellä reilun kuukauden voimassa ollut laki toteutuu. Sinänsä uskoisin, että aika harvoin lain toteutumisen kattava seuranta tapahtuu näin nopeasti ja nyt tehty nopea seuranta on hieno juttu.

Se, mistä tämä kysely ei kerro on, ovatko ikääntyneet asiakkaat saaneet nyt parempaa ja laadukkaampaa hoitoa ja huolenpitoa kuin ennen lokakuuta 2020 ja onko heidän hyvinvointinsa parantunut? Tämän tavoitteen vuoksi kai tämäkin lakimuutos tehtiin? Toivottavasti myös lakisääteiseksi tulleen RAI-arviointijärjestelmän kattava käyttöönotto tuo jatkossa tähänkin kysymyksen vastauksia ja toimii apuna kehitettäessä ratkaisuja yhä laadukkaamman hoidon takaamiseksi.