Mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien ja kaupunkien asukkaille?

Kestävän kehityksen Agenda2030 suuntaa maailman kehitystä. Sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden kysymykset on koottu 17 tavoitteeksi, jotka koostuvat 169 alatavoitteesta. Kyse on ihmisten hyvinvointiin satsaamisesta ja eriarvoisuuden vähentämisestä samalla, kun muun muassa estetään biodiversiteettikatoa, hillitään ilmastonmuutosta ja etsitään ratkaisuja resurssien liikakäyttöön. 

Kuntien ja kaupunkien asukkaille kestävä kehitys tarkoittaa arjessa sitä, että he voivat käydä päivähoidossa, koulussa ja töissä, saavat terveydenhoitoa ja apua vaikeisiin elämäntilanteisiin sekä puhdasta vettä ja sähköä koteihin. Lisäksi arjen kestävyys tarkoittaa tasavertaista ja yhdenvertaista kohtelua muun muassa kouluissa, työpaikoilla, puhdasta ja terveellistä ympäristöä, mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä, puistoja ja liikuntapaikkoja sekä osallistua yhteisten asioiden suunnitteluun ja valmisteluun kuntademokratian keinoin. 

Tärkeää on myös luottamus, että yhteisiä päätöksiä tehdään turvaten tulevien sukupolvien hyvinvointi ja luonnon kantokyky. 

Kyse on myös siitä, miten meistä jokainen omaksuu kestävän elämäntavan, jossa itse otamme vastuun omasta hyvinvoinnista, luonnosta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä.

Kunnat ja kaupungit voivat mahdollistaa kestävät elämäntavat esimerkiksi

• asukkaiden tietoisuuden lisäämisellä,
• ilmastokasvatuksella,
• kaavoituksella,
• liikenneyhteyksien järjestämisellä,
• harrastusmahdollisuuksien tarjoamisella,
• reilun kiertotalouden menetelmillä,
• kiertotalouteen kannustavalla jätehuollolla ja
• ilmastodemokratian keinoilla.

Miten yhteiskunnan eri toimijat ovat mukana? Mikä on Suomen kuntien ja kaupunkien rooli?

Kaikki maat ovat sitoutuneet vuonna 2015 sovitun Agenda 2030:n toteuttamiseen, mutta pelkkä valtioiden toiminta ei riitä, vaan kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan monien eri toimijoiden panosta.

Tätä kuvaa hyvin YK:n sidosryhmien osallistaminen yhdeksän eri päätoimijaryhmän kautta: kansalaisjärjestöt, liike-elämä ja teollisuus, tiede- ja teknologia, työntekijät ja ammattiyhdistysliikkeet, maataloustuottajat, alkuperäiskansojen edustajat, lapset ja nuoret, naiset ja paikallishallinto. Paikallishallinnon päätoimijaryhmä kattaa sekä paikallis- että aluehallinnon toimijat. 

Paikallishallinnot ovat erityisen tärkeä sidosryhmä Agenda 2030:n eteenpäin viemisessä. Maailman suuret kaupungit ovat ottaneet joissain asioissa jopa valtioita suuremman roolin kestävien energiaratkaisujen rakentamisessa ja eriarvoisuuden ehkäisyssä, niihin kytkeytyvät ongelmat kun kytkeytyvät monelta osin kaupungistumiseen ja kaupunkilaisten elämänlaadun parantamiseen.

Paikallishallinnon edustajat osallistuvat vuosittain YK:n korkean tason poliittisella foorumilla valtioiden välisiin neuvotteluihin. Lisäksi niillä on oma rinnakkaistapahtuma, joka toimii tilana alueiden ja paikallishallinnon edustajien omalle keskustelulle. 

Suomessa kestävän kehityksen rakentaminen on koko kuntakentän, ei vain suurten kaupunkien asia. Suomalaiset kunnat vastaavat arviolta 2/3:sta kestävän kehityksen tavoitteista. Kunnat toteuttavat tavoitteita esimerkiksi koulutuksen, hoivan, kestävän alueidenkäytön ja liikkumisen sekä yhdyskuntien rakentamisen ja palvelujen, kuten vesi- ja jätehuollon järjestämisessä, eli lakisääteisten tehtäviensä kautta. Lisäksi kunnat edistävät kestävää kehitystä vapaaehtoisilla tehtävillä, kehittämistoimenpiteillä, konserninsa omistajaohjauksella, hankkeilla, kokeiluilla ja innovaatioilla.

Yli puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi 2030. Kohti tätä kunnianhimoista tavoitetta kunnat etenevät hyvin suunnitelmallisesti. Yhä useammat kunnat pyrkivät näyttäytymään ympäristökaupunkeina ja ovat saavuttaneet siinä myös kansainvälistä menestystä. Samanaikaisesti kunnat ja kaupungit hoitavat asukkaiden sivistys- ja hyvinvointipalveluja ja tarttuvat sosiaalisen kestävyyden haasteisiin, esimerkiksi heikompiosaisten arjen haasteisiin. 

Seuraava valtuustokausi ratkaisee sen, miten Suomi edistyy kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Uusilla kuntapäättäjillä on tärkeä rooli sekä paikallisen että valtakunnallisen tulevaisuuden näkökulmasta.

Mitä on kaupunkien raportointi YK:lle? Onko se ainoa tapa?

Suomessa Helsinki, Turku ja Espoo ovat raportoineet kestävän kehityksen toimeenpanosta suoraan YK:lle. Vapaaehtoinen raportti kaupungin kestävän kehityksen toimista (Voluntary Local Review, VLR) on yksi hyvä keino tuoda oma toiminta ja Agenda 2030:n toimeenpano yhteiselle kansainväliselle foorumille. 

Raportointi mahdollistaa myös Agenda 2030:n kiinnittämisen kunnan strategiaan ja oman toiminnan uudistustarpeiden yhteiseen reflektointiin. Raportointi voidaan kytkeä strategian uudistamiseen niin, että strategia rakennetaan Agenda 2030 tavoitteiston pohjalta samalla, kun raportoitaessa kartoitetaan eri tavoitteiden toimeenpanon nykytilaa. 

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030 hyödyntäminen kunnan toiminnan johtamisessa ei vaadi, että jokainen kunta raportoisi toimeenpanon edistymisestä YK:lle. Tärkeintä on hyödyntää Agenda 2030 viitekehystä kuntastrategian valmisteluprosessissa ja kirkastaa oman kunnan pääpainopisteet sen avulla. Kestävän kehityksen hyödyntäminen kunnan strategisena suuntaajana ei ole suurten kaupunkien yksinoikeus. Pienikin kunta voi brändäytyä edelläkävijänä ja tehdä itsestään Suomen kestävimmän. 

Agenda 2030-viitekehyksen hyödyntäminen takaa, että kaikessa kunnan toiminnassa otetaan samanaikaisesti huomioon ihminen, ympäristö, talous ja teknologia. Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun se ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Kestävä kehitys ei siis tarkoita pelkästään ympäristöasioiden edistämistä. Eikä se tarkoita pelkästään asukkaiden hyvinvoinnin tai pelkästään talouden ja alueen elinvoimaisuuden edistämistä. Siinä yhdistyvät nämä kaikki. 

Vuosittaiset toimintakertomukset ja valtuustokausittaiset arviointikertomukset tuovat kuntapäättäjille ja koko kuntaorganisaatiolle olennaista tietoa, miten kuntastrategian painopisteiden toimeenpanossa edetään ja mihin suuntaan toimintaa on tarpeen kehittää.  Kunnissa kestävyyden johtamisen toimintatapoja on monia ja jokainen kunta päättää omat toimintatapansa. 

Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, Suomen YK-liitto,

Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto