Minkälaisia kunnat haluavat olla tulevaisuudessa?

Vielä muutama vuosi sitten puhuimme, miten kuntatoimijat ovat väsyneet alituiseen uudistuksesta toiseen juoksemiseen. Tahti on tuskin tästä hiipunut. Nyt jos koskaan tarvitsemme fokuksen siirtoa pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Meidän on luotava yhteisiä visioita, jotka antavat meille tukea askelmerkkien valitsemiseksi. 

Suomalaisten kuntien arjessa muutos ja suunnan hakeminen on nykyään arkea. Strateginen johtaminen on kunnissa hyvin hallussa. Toimintaympäristöön kohdistuvat muutospaineet ovat varmasti syy sille, miksi pitää katsoa yhdessä suuntaa ja visiota. Kuntien sote-palveluiden rakenteiden tempoileva uudistaminen ja lopulta maaliin saatu lakipaketti haastavat taas kuntia pohtimaan, mitä ne haluavat olla tulevaisuudessa.  

Soten jälkeisen kunnan rakentamista on harjoiteltu jo useampaan otteeseen kalkkiviivoille asti valmisteltujen uudistusten myötä. Näkökulma on helposti kuitenkin kääntynyt pohtimaan haasteita, jotka kunnat tai yhteiskunta kohtaa muutoksen jälkeen. Nyt kuitenkin kunnissa on tarvetta etsi visiota ja rooli tulevaisuudessa. Vision tulee kannustaa ja rohkaista tavoittelemaan jotain suurempaa. Sen tehtävä ei ole nostattaa jalka kaasulta vaan etsiä keinoja vaihtaa suurempaa vaihdetta silmään. 

Olemme Kuntaliitossa kartoittaneet erilaisten kuntien johdon ajatuksia tulevaisuudesta ja miten esimerkiksi ennakointi sekä tutkimus kuntien tulevaisuutta käsittelee. Erilaisten kuntien visioiden kulmakivet ovat osittain samanlaisia mutta eroja myös löytyy. Tulevaisuudessa kuntien tavoitteiden erilaistuminen on väistämätöntä, kun kuntien vapaus tehdä paikallisia ratkaisuja lisääntyy tarkkaan säänneltyjen sote-palveluiden siirtyessä alueellisiin huomiin. 

Kunnat haluavat olla tulevaisuudessa vahvasti kiinni verkostomaisessa työssä niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Tähän liittyy myös vahva usko, että yhteistyön kehittäminen on menestyvän kunnan elinehto. 

Kunnat haluavat olla ketteriä ja joustavia toimijoita, joiden kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Tätä tukee myös tavoite olla entistä lähempänä kuntalaista ja hänen arkeaan mm. matalamman organisaation ja uusien osallistavien työtapojen kautta. Kunnan ei tarvitse olla aina veturi vaan paikallisen yhteisön kumppani. 

Kunnissa halutaan itse määritellä, miten kuntalaisten hyvinvoinnista ja alueen elinvoimasta pidetään huolta. Tähän työhön halutaan riittävät resurssit. Tehtävien eriytyminen voi olla tässä vääjäämätön suunta erityisesti niin, että halukkaat kunnat voivat ottaa hoidettavakseen enemmän tehtäviä ja osa kunnista katsoo yhteen esimerkiksi erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Kuntien ja valtion aktiivinen vuoropuhelu edesauttaa molempien tahojen tavoitteiden saavuttamista. 

Jokaisella kunnalla on jokin oma visio johon se jo nyt pyrkii. Vaikka erilaisille kunnille löytyy paljon yhteisiä rooleja, on tärkeää, että kunnat löytävät omat vahvuutensa ja tavoitteensa. Oma visio rakentaa identiteettiä ja antaa työlle merkityksen.  

Olemme muodostaneet luonnoksia eri kuntatyyppien visioista osana Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat prosessia. Keräämme nyt verkkoaivoriihen avulla toimenpiteitä, joilla kunnat kukoistavat myös tulevaisuudessa. Verkkoaivoriihen kautta pääsee myös lukemaan ja kommentoimaan erilaisten kuntien visioluonnoksia.  

Vain yhteistyöllä syntyy yhteinen visio ja yhteiset askelmerkit sen tavoittelemiseksi. 

Osallistu verkkoaivoriiheen, tästä suomenkieliseen aivoriiheen ja tästä ruotsinkieliseen aivoriiheen.