Lukiokoulutuksen nyrkkisääntö 58/42 muutoksessa

Suhteella 58/42 on lukiokoulutuksessa voitu kuvata monia asioita vuosien ajan. Valtaosin kyse on ollut sattumasta, mutta tuo jakosuhde on ollut hyvä nyrkkisääntö monessa asiassa. Se on kuvannut hyvin erilaisia asioita: hakeutumista lukiokoulutukseen, opiskelijoiden sukupuolijakoa, matematiikan opiskelua sekä lukiokoulutuksen rahoitusta. Onko näin edelleen?

58 prosenttia perusopetuksen päättöluokkalaisista haki vuonna 2020 yhteishaun varsinaisessa haussa ensisijaisesti lukiokoulutukseen ja 42 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Suhde on viime vuosina pysytellyt samalla tasolla: vuosien 2018‒2020 keskiarvot olivat 58,1 ja 41,9 prosenttia.

Alueelliset erot hakeutumisessa ovat toki merkittäviä. Kun Kauniaisissa 91 prosenttia perusopetuksen päättöluokkalaisista 2018‒2020 haki ensisijaisesti lukiokoulutukseen, vastaava luku jakauman toisessa ääripäässä olevassa kunnassa oli 28.

58 prosenttia opiskelijoista on naisia

Lukio-opiskelijoiden sukupuolijakauma on pysynyt 2000-luvulla hyvin vakaana: 57‒58 prosenttia opiskelijoista on naisia ja 42‒43 prosenttia miehiä. Tilastokeskuksen julkaisemat uusimmat tiedot vahvistavat asian: 58 prosenttia lukiolaisista on naisia.

Mies- ja naisopiskelijoiden suhteellisten osuuksien välillä on jonkin verran alueellisia eroja ja lisäksi eroja on luonnollisesti oppilaitosten välillä. Kokonaisuutena kuitenkin miesten ja naisten osuudet lukiokoulutuksessa ovat säilyneet hämmästyttävän tasaisina.

Matematiikan opiskelu lukiossa jakautuu pitkään ja lyhyeen oppimäärään. Jälleen kerran tulee tuttu suhde vastaan: esimerkiksi vuonna 2017 lukion oppimäärän suorittaneista 58 prosenttia oli opiskellut lyhyttä matematiikkaa ja 42 prosenttia pitkää matematiikkaa. Suhde on vaihdellut muutaman prosenttiyksikön sisällä 2010-luvulla.

Nyt on kuitenkin nähtävissä merkkejä siitä, että suhde on muuttumassa. Vuonna 2019 jo 47 prosenttia oli opiskellut pitkän matematiikan ja 53 prosenttia lyhyen matematiikan. Ero näyttää kaventuvan edelleen, sillä vuonna 2020 jo 49 prosenttia lukion oppimäärän suorittaneista luki pitkän matematiikan.

Lukiokoulutus rahoitus perustuu kuntien ja valtion yhteiseen rahoitukseen. Vuonna 2019 kuntien rahoitusosuuden olisi tullut rahoituslain mukaan olla 58,07 prosenttia ja valtion rahoitusosuuden 41,93 prosenttia. Jälleen siis tuttu jakosuhde!

Valitettavasti lukiokoulutuksen rahoitussuhde on enää vain nimellinen ja se ei vastaa enää käytännön todellisuutta. Valtion rahoitusleikkausten vuoksi valtion rahoitusosuus oli vuonna 2019 todellisuudessa enää alle 23 prosenttia. Kuntien todellinen rahoitusosuus oli siis noussut yli 77 prosenttiin (lisätietoa täällä).

Kahdessa asiassa 58/42-suhde toimii, kahdessa ei

Lukiokoulutuksen 58/42-nyrkkisääntö näyttää toimivan edelleen lukiokoulutukseen hakeutumisessa sekä nais- ja miesopiskelijoiden suhteessa. Sen sijaan pitkän ja lyhyen matematiikan välinen suhde on muutoksessa ja tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, vakiintuuko se jollekin tasolle 2020-luvulla.

Kuntien ja valtion välinen nimellinen rahoitussuhde muuttuu tulevina vuosina uusien tehtävien vuoksi. Paljon merkittävämpää kuitenkin on, lopettaako valtio jossakin vaiheessa leikkauksensa lukiokoulutuksen rahoitukseen. Tänäkin vuonna rahoitusjärjestelmään kohdistuu sadan miljoonan euron leikkaus. Rahoitusjärjestelmässä oleva rahoitus ei siis vastaa lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.