Kuulemmeko riittävästi lapsia ja nuoria?

Meillä on kunnallisessa päätöksenteossa nuorisovaltuustot, joiden tehtävänä on kuntalain mukaan turvata nuorten mahdollisuudet vaikuttaa päätösten kulkuun. Nämä nuorisovaltuustot ovat toki nuorille erinomainen tapa tulla kuulluksi, mutta lasten ja nuorten osallistuminen ei rajoitu tähän. Miten kuntapäättäjien tulee kuulla ja osallistaa lapsia ja nuoria kunnan kaikilla aloilla?

Jotkut kunnat ovat ottaneet käyttöön osallistavan budjetoinnin, mikä on esimerkki siitä, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla osallistamalla asukkaita – myös lapsia ja nuoria. Useat kunnat ovat ottaneet käyttöön myös lapsibudjetoinnin, jossa talousarvion vaikutuksia tarkastellaan lasten oikeuksien näkökulmasta. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen jo vuonna 1991, ja kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021. Strategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta. Helposti ajattelemme, että koulu ja nuorisotyö ovat vastuussa lasten ja nuorten äänen kuulumisesta yhteiskunnassa, mutta tässä on uudelleen ajattelun paikka. Nimenomaan kaikkien muiden alojen tulisi ottaa lasten ja nuorten osallistaminen erityisen vakavasti.

Nuorten arvoja ja asenteita mitataan vuosittain nuorisobarometrillä. On havaittu, että nuorten luottamus toisiin ihmisiin on vähentynyt ja että suunta on ollut laskeva jo useamman vuoden. Tämä johtaa noidankehään: kun nuoret eivät luota muihin ihmisiin, myös luottamus ympäröivään yhteiskuntaan uhkaa heikentyä. Barometrin mukaan nuoret kyllä luottavat omaan kykyynsä selviytyä. Luomalla lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua ympäristönsä muokkaamiseen ja kunnalliseen päätöksentekoon voimme yhdessä kääntää suunnan kohti parempaa. Lasten ja nuorten aktiivisesta osallistumisesta on jo monia esimerkkejä. Hyviä malleja löytyy mm. nuoretjaosallisuus.fi- sekä nuortenideat.fi-verkkosivustoilta, ja niitä voi vapaasti kopioida ja hyödyntää.

Sanaan ”kuuleminen” liittyy aina myös osallisuus ja osallistuminen. Lasten ja nuorten kuuleminen — heidän mielipiteidensä, toiveidensa ja ehdotustensa kuunteleminen — sisältää myös aktiivisen toimijuuden. Kun mahdollistamme osallistumisen, voimme lisätä luottamusta. Lisääntyneen luottamuksen myötä saamme aktiivisia ja osallistuvia kuntalaisia, jotka ovat mukana prosesseissa aina suunnittelusta päätöksentekoon asti.