Kuntien ja kaupunkien kehittämisessä näkyy eurooppalaisen yhteistyön hedelmät

Sunnuntaina juhlistamme äitien lisäksi Eurooppa-päivää. Suomalaisittain Eurooppa-päivä jää usein muiden merkkipäivien varjoon. Useimmille meistä EU näkyy ensisijaisesti valtakunnan uutisten kautta. Sen sijaan se, mitä EU tarkoittaa oman kunnan tasolla, tuntuu varmasti monelle kuntapäättäjälle ja kunnan työntekijälle vieraalta, asukkaista puhumattakaan.

Läpi mennessään uutisista tuttu EU:n elvytyspaketti, kuten niin moni muukin EU-asia, toimeenpannaan käytännössä paikallistasolla. Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä kytkeytyy tavalla tai toisella Euroopan unioniin. Se on iso ja yhä huonosti tunnettu luku.

Kansainvälinen toimintaympäristö ja yhteistyö on tänä päivänä erottamaton osa kuntien toimintakenttää. Ilmastotavoitteet, ympäristölainsäädäntö, energia ja liikenne, julkiset hankinnat, maahanmuutto ja digitalisaatio ovat vain muutamia esimerkkejä aloista, joihin EU kunnissa vaikuttaa. Viime vuosina kuntien näkökulmasta yksi suurimpia EU-politiikan muutoksia on unionin toiminnan laajentuminen kuntien peruspalveluihin: sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä yhä enenevissä määrin kulttuuri- ja työllisyysasioihin.

Kuntien erilaisuus näkyy niiden kansainvälisen toiminnan mittakaavassa ja tavoissa. Sen sijaan yhteistä ovat mahdollisuudet. EU ei tarkoita kunnissa vain byrokratiaa ja vaivalloista lainsäädäntöä, vaan mitä enenevissä määrin yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoja, kokeiluja ja projekteja, kehittämistä ja kehittämisrahoitusta. Lyhyesti sanottuna elinvoimaa. Kuka ei ole vielä kuullut esimerkiksi Lahden mittavasta paikallisesta ja eurooppalaisesta työstä ympäristöalalla ja sen huipentumisesta Lahden valintana Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi vuodelle 2021? Suosittelen lämpimästi tutustumaan.

Huomionarvioista on, että EU-edunvalvontaa ja kuntiin vaikuttavaa EU-asioiden valmistelua tehdään suuressa mittakaavassa ihan arkisesti kotimaassa, useimmiten mediahuomion ulottumattomissa.

Meillä on Kuntaliitossa lähes 170 eri alojen erityisasiantuntijaa ja heillä valtavasti osaamista asioissa, joita säännellään EU-tasolla. Valmistelemme vuosittain Kuntaliiton EU-edunvalvonnan prioriteetit käymällä tiheällä kammalla läpi komission työohjelman sisällöt kuntien näkökulmasta. Osallistuessaan yhteistyöhön Kuntaliiton kanssa, kuntien eri alojen asiantuntijat ottavat kantaa myös EU-asioihin. Se on usein näkymätöntä, mutta tuiki tärkeää työtä. Kuntaliiton asiantuntijat käyvät taas omilla vastuualueillaan vuoropuhelua EU-asioista esimerkiksi ministeriöiden kanssaja vievät siten kuntien viestiä eteenpäin kansallisen tason valmisteluun.

EU:n uusi ohjelmakausi 2021-2027 ottaa parhaillaan ensiaskeliaan. Uskallan väittää, että ohjelmakaudella tulee korostumaan entisestään yhteistyö ja erityisesti verkostomainen yhteistyö.

Uusi valtuustokausi taas antaa mahdollisuuden kunnille pohtia uusin silmin kansainvälisen ja EU-yhteistyön merkitystä niiden perustehtävän kannalta ja palveluiden kehittämiseksi. Myös meidän Kuntaliitossa on kehitettävä entisestään tietoamme erilaistuvien kuntien EU-edunvalvonnan tarpeista, ja kansallisella tasolla on yhä työtä tehtävänä kuntien kuulemisessa EU-asioiden kansallisessa valmistelussa.

Moniääninen asioiden valmistelu ei ole helppoa, mutta vanha viesti pätee: tarvitsemme vahvaa verkostomaista yhteistyötä kansallisesti, jotta voimme EU-tasolla olla vaikuttavampia. Toteuttaessaan sitä 60 prosenttia, kuntiin kertyy suuri määrä kokemusta, asiantuntemusta ja ideoita EU-toiminnan kehittämiseen. Tätä kuntien asiantuntijuutta on tarpeen kuulla EU-lainsäädäntöä ja -rahoitusohjelmia valmisteltaessa entistä paremmin, jotta uudet aloitteet ja rahoitus vastaavat oikeisiin kehittämistarpeisiin.

EU on mitä suurimmassa määrin kuntien ja kaupunkien asia. Hyvää Eurooppa-päivää vuodelle 2021!