Kuntavaalit 2021: kuntatalouden kestävyys mahdollisuuksien ympäristön luojana

Kuntatalouden kestävyydestä ja kuntapolitiikan ennakoitavuudesta on pidettävä tulevina vuosina erityistä huolta, jotta kunnat kykenevät hoitamaan lukuisat lakisääteiset ja muut tehtävänsä sekä investointitarpeensa myös jatkossa.



Kunnat vauhdittavat välillisesti yksityisiä investointeja julkisilla investoinneilla ja uudistuksilla. Julkiset investoinnit infrastruktuuriin ovat panostuksia, joilla tähdätään osaltaan mahdollisimman hyvään toimintaympäristöön.

Tulevalla kehyskaudella kuntien tarpeet ovat hyvin eriytyneet. Akuutti talouskriisi painaa vain pientä joukkoa kuntia, mutta koronapandemian nopeasti muuttuvat talousvaikutukset eri alueilla ja kuntatalouden vaimeasti kehittyvä tulopohja pitävät talouspaineita esillä kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Kuntatalouden näkymät ennustavat kuntasektorille tulojen vahvaa kehitystä vuodelle 2021. Samalla paikallishallinnon menot kuitenkin kasvavat nopeasti. Menoja kasvattavat paitsi koronaan liittyvät kustannukset niin myös palkkaratkaisut, pula ammattitaitoisesta työvoimasta sekä Marinin hallituksen päättämät julkisen sektorin tehtävien laajennukset.



Myös kuntien rahoitusvastuut esimerkiksi perustoimeentulotuesta ja työmarkkinatuesta sekä investoinnit pysyvät korkealla tasolla. Vuosi 2022 on paikallishallinnolle hyvin vaikea, sillä tulot tippuvat yli miljardilla eurolla, mutta menot pysyvät euromääräisesti ennallaan. Vuodesta 2022 eteenpäin lähtien kuntasektorin tulot kasvavat keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta samalla investoinnit huomioiva menotaso kasvaa 1,8 prosenttia.

Kuntien yksikölliset sopeutuskeinot, parempi johtaminen ja digitalisaatio ovat muutamia esimerkkejä kuntien talouden tasapainottamiskeinoista. Valtion on omilla toimenpiteillään luotava edellytykset sille, että kuntasektori saavuttaa rahoitusasematavoitteen ja julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Tämä edellyttää sekä kustannusten hillintää että tulopohjan vahvistamista verrattuna valtiovarainministeriön kuntatalouden kehitysarvioon ja valtion toimenpiteiden kokonaisuuteen.



Keskeisiä ovat myös kuntasektoria koskevat toimet tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi julkisen talouden kestävyyden tiekartalla. Ne koskevat esimerkiksi digitalisaation edistämistä, normien väljentämistä, toimitilojen käytön tehostamista sekä julkisten hankintojen hyödyntämistä. Myös tuottavuuden mittareita ja vertailtavuutta on kehitettävä.

Myös kesäkuun kuntavaaleissa valittavilla valtuutetuilla on keskeinen rooli kunnan talouden tasapainottamisessa ja kuntatalouden kestävyyden edistämisessä. Tulevilla valtuutetuilla on käsissään lukuisia ratkaisun avaimia - toivottavasti niihin uskalletaan rohkeasti tarttua.