Kuntavaalien kautta päättämään myös kuntayhteistyöstä

Huhtikuun kuntavaaleissa kuntiin valitaan lähes 9000 päättäjää. Kunnanvaltuutetuista osa toimii myös muissa kunnan toimielimissä, kuten kunnanhallituksessa ja erilaisissa lautakunnissa. Kuntavaaleissa ei kuitenkaan valita päättäjiä vastaamaan vain kunnan omista asioista. Kuntavaalit ratkaisevat monesti myös sen, ketkä voivat päättää kuntien yhteistyöstä seuraavan neljän vuoden aikana.

Kunnat tekevät keskenään yhteistyötä esimerkiksi kuntaa laajemman alueen, maakunnan, kehittämiseksi ja kaavoittamiseksi. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa erikoissairaanhoidon, toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen, pelastustoimen palveluiden sekä kehitysvammaisten ja muuta erityistä tukea tarvitsevien palveluiden järjestämisessä. Osa yhteistyöstä on kuntien vapaaehtoisesti sopimaa ja osa perustuu lakeihin.

Kuntayhteistyön teemoja ja organisaatioita

Kuntayhteistyön muotoja voivat olla esimerkiksi kuntayhtymät tai yhteinen toimielin vastuukunnassa, joihin kunnat nimeävät omat luottamushenkilöt. Monesti kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittu Kuntalain 56 § mukaisesti, että kuntayhtymän luottamushenkilö on kunnanvaltuutettu. Sama voi koskea myös liikelaitosten johtokuntia.

Meneillään olevassa sote-uudistuksessa Suomeen suunnitellaan syntyvän 22 hyvinvointialuetta. Nämä ovat omia itsehallinnollisia organisaatioitaan, eivät kuntien yhteistyöorganisaatioita. Hyvinvointialueiden päättäjiä ei siis valita kuntavaalien kautta, vaan tätä varten järjestetään jatkossa omat vaalit, ns. aluevaalit.

Lisätietoja:

Maakuntien liitoista: Johanna Viita, kehityspäällikkö, +358 9 771 2521 

Koulutuskuntayhtymistä: Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija, +358 9 771 2059

Sairaanhoitopiireistä: Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri, +358 9 771 2774 

Erityishuoltopiireistä: Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, +358 9 771 2303

Pelastuslaitoksista: Vesa-Pekka Tervo, pelastustoimen kehittämispäällikkö, +358 9 771 2353