Kuntavaalien kautta maakunnan ilmastopäättäjäksi
Kuntavaaleissa valitaan päättäjiä paitsi kuntaan, niin myös maakuntiin. Maakuntavaltuuston jäsenet ovat alueensa kunnanvaltuustojen edustajia. Maakuntastrategia tai maakuntaohjelma on tärkein maakunnan poliittista tahtotilaa kuvaava dokumentti, mutta ilmastotavoitteita viedään eteenpäin maakuntaliiton muilla suunnittelutyökaluilla, sillä liitto vastaa maakunnan yleispiirteisestä maankäytön suunnittelusta yli kuntarajojen. Suunnittelun keskeisiä työkaluja ovat maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma.
Esimerkiksi hiilinielujen tai liikenteen ilmastoratkaisuja on tarkasteltava myös alueellisessa mittakaavassa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen ovat keskeisiä tavoitteita niin alueiden käytön suunnittelussa kuin myös yleisesti maakunnallisessa kehittämistyössä. Maakuntien merkittävää ilmastotyötä on edistää vihreää siirtymää alueellisesti, luoda kestäviä työpaikkoja ja huolehtia, että EU-rahoitus tulee hyödynnetyksi.
Kestävä elvytys on puhuttanut viime kuukaudet, mutta myös esim. EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudessa ohjelmakaudessa 2021–2027 näkyvät mm. puhtaat energiaratkaisut, energiatehokkuus, kiertotalous ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen.
Alueellinen ilmastotyö on porukkahommaa
Alueellinen ilmastotyö ottaa monia muotoja, mutta sitä tehdään tällä hetkellä lähes kaikissa maakunnissa. Alueellisen tiekarttatyön painotuksia laaditaan usein maakunnan liitoissa, yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Prosessi on kuitenkin ennen kaikkea porukkahommaa - mukaan tarvitaan paitsi alueen kunnat, niin myös muut ilmastotyön avaintoimijat. Työ rakentuu paikallisten vahvuuksien ja yhdessä tekemisen varaan hakien mm. kuntien toimista synergiaetuja.
Ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöihin kuuluvat Hinku-kunnat ovat jo hyvin tunnettu kuntien ilmastotyön konsepti, mutta Hinku-maakuntiakin on olemassa jo viisi. Hinku-titteli edellyttää, että maakunnan asukasmäärästä Hinku-kuntien asukasmäärän tulee kattaa vähintään 80 prosenttia ja maakunnan on sitouduttava yhdessä Hinku-kuntien kanssa koko maakunnan päästövähennystavoitteeseen.
Tukea pienempien kuntien ilmastotyöhön
Pienille kunnille, joilla on vähemmän resursseja ilmastotyöhön, maakunnallinen ilmastostrategia voi olla hyödyllinen työväline, kun tarvitaan ohjelmatason tavoitteita kunnan toimenpiteiden taustalle. Viime aikoina maakunnat ovat ottaneet roolia myös pienempien kuntien käytännön ilmastotyön tukemisessa ja esimerkiksi alueellisten tiedonjakamiseen keskittyneiden keskustelutilaisuuksien lisäksi järjestäneet mm. viestintätyöpajaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen on koordinaatiohaaste, jossa ilmastotyön vaikuttavuutta kasvatetaan maakuntaliittojen ja kuntien välisellä tehtävänjaolla ilmastoasioissa. Maakuntaliitoille luontainen rooli ilmastoasioissa löytynee niistä ilmiöistä, joilla on selvästi kuntarajat ylittäviä ominaisuuksia, ja jotka on otettava haltuun kuntaa suuremmalla alueella.
Maakuntaliitoilla onkin merkittävä rooli omien lakisääteisten tehtäviensä kautta ilmastoystävällisen yhdyskuntarakenteen luomisessa, kestävän liikkumisen kehittämisessä ja kestävän energiajärjestelmän edistämisessä. Tehtävissä korostuu kuntien toiminnan alueellinen yhteensovittaminen ja uuden kasvun edistäminen alueella.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.