Kuntavaaliehdokas, kiinnostu kuntayhtymistä!

Huhtikuun kuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä ovat rakentamassa elinvoimaa, asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä hillitsemässä kustannusten kasvua kunnissa sekä kuntaa laajemmalla alueella eli kuntayhtymien valtuustoissa. Myös kuntayhtymien työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti ja paikallisesti suuret.

Kuntayhtymissä on tällä hetkellä yhteensä lähes 150 000 työntekijää. Suurimpia työllistäjiä ovat sairaanhoitopiirit, joissa on yhteensä noin 120 000 työntekijää. Sen jälkeen tulevat koulutuskuntayhtymät noin 12 000 työntekijällä, pelastuslaitokset lähes 7000 työntekijällä ja erityishuoltopiirit noin 5000 työntekijällä. Muita kuntayhtymiä ovat mm. maakuntien liitot, jätehuollon kuntayhtymät sekä ympäristöön, veteen, liikenteeseen ja elinkeinojen kehittämiseen liittyvät kuntayhtymät.

Ennen kaikkea kuntayhtymät ovat tärkeitä alueellisen elinvoiman varmistajia sekä kuntien ja elinkeinoelämän kumppaneita.

Maakuntien liitot seuraavat alueen kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia sekä siihen liittyen ennakoivat osaamis- ja koulutustarpeita. Ne myös varmistavat maakuntakaavoilla isojen elinkeinoelämän hankkeiden toteutumisen. Lisäksi liitot kokoavat alueen viranomaiset, rahoittajat ja kehittäjät yhteen, yhteensovittavat niiden suunnitelmia ja siten varmistavat niiden toimien vaikuttavuuden sekä rahoittavat keskeisiä kehittämishankkeita.

Koulutuskuntayhtymät tuottavat kuntien ja elinkeinoelämän tarpeisiin osaavaa työvoimaa ja tarjoavat ammatillisen tutkinnon suorittaneille myös jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Esimerkiksi sairaanhoitopiirien nykyisistä noin 120 000 työntekijästä eläköityy Kevan ennusteen mukaan yhteensä noin 75 000 työntekijää vuoteen 2040 mennessä kokonaan tai osittain. Koulutuskuntayhtymät ovat siis todella suuren haasteen edessä.

Riskienhallinta ja ennaltaehkäisy ei ensikuulemalta kuulosta seksikkäältä kuntayhtymien tehtävältä. Sen pettämisen kaikki veronmaksajat ja äänestäjät tuntevat kuitenkin konkreettisesti terveydessään ja lompakon nyöreissään.

Erilaisissa sote-alan kuntayhtymissä hoidetaan sairauksien lisäksi myös hyvinvointia ja siten ennaltaehkäistään sairauksia ja sote-kulujen kasvamista. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi pelastuslaitokset ehkäisevät tulipajoja ja muita onnettomuuksia sekä tukevat kuntia häiriötilanteissa ja niihin varautumisessa.

Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät tarjoavat osaamisen kehittämistä ja opiskelun tukea myös heikommat opiskelun edellytykset omaaville nuorille ja aikuisille. Kuntakokeilujen yhteydessä taas osaamisen ja työllisyyden liitolla parannetaan mm. pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edellytyksiä.

Nyt valittavat kuntayhtymien luottamushenkilöt ovat viimeisiä kuntien edustajia sairaanhoitopiireissä, erityishuoltopiireissä ja alueellisessa pelastustoimessa. Toteutuessaan sote-uudistus siirtää niiden tehtävät ja työntekijät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.  Jatkossa äänestäjät valitsevat hyvinvointialueiden luottamushenkilöt suoraan omissa aluevaaleissa.

Kuntayhtymistä kannattaa kiinnostua!

Lisätietoja:

Maakuntien liitoista: Johanna Viita, kehityspäällikkö, +358 9 771 2521 

Koulutuskuntayhtymistä: Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija, +358 9 771 2059

Sairaanhoitopiireistä: Tuula Kock, asiantuntijalääkäri, +358 9 771 2774 

Erityishuoltopiireistä: Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, +358 9 771 2303

Pelastuslaitoksista: Vesa-Pekka Tervo, pelastustoimen kehittämispäällikkö, +358 9 771 2353