Kuntatalousasiantuntijan muistilista kesälle 2021

Kesä hellii lomalaisia, mutta tietotarpeita kuntien tunnusluvuista, ennusteista tai kuntapäätöksistä voi syntyä myös kesän mittaan. Tähän juttuun onkin koottu ja linkitetty mahdollisimman paljon ajankohtaista materiaalia niin työn sankareille kesäkuukausien ajaksi kuin lomalta palaajille muistin virkistämiseksi. Varsinaiset ennustevinkit, esimerkiksi peruspalveluiden hintaindeksi ja sosiaaliturvamaksujen prosentit vuosille 2022-2023, löytyvät artikkelin lopun kalvopaketista.

Kuntatalouden tilasta 2020 löytyy jo paljon tilastotietoa

Vuoden 2020 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösennakot kertoivat, että koronasta huolimatta kuntatalous vahvistui viime vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos ylsi noin 1,8 miljardiin euroon, mutta investoinnit sisältävä toiminnan ja investointien rahavirta jäi noin 0,4 miljardia euroa miinuksen puolelle. Molemmat tunnusluvut nousivat vuoden 2019 tasoista vajaalla kahdella miljardilla eurolla. Syynä kuntien taloudellisen tilanteen parantumiseen olivat muun muassa valtion kunnille myöntämät kertaluonteiset koronatuet sekä koronan ennaltaehkäisemiksi käynnistetyistä rajoitustoimista kunnille vuonna 2020 aiheutuneet menosäästöt. Menosäästöt pitivät kulukehityksen maltillisena vuonna 2020, mutta tilanne heijastuu kuntatalouteen kuitenkin lisääntyneenä palvelu- ja hoitovelkana. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit pysyivät koronasta huolimatta korkealla tasolla.

Kuntaliiton yhteenveto kuntien ja kuntayhtymien taloudesta vuonna 2020 löytyy netistä, samoin kuin laaja excel kuntien ja kuntakonsernien kuntakohtaisista, maakuntakohtaisista ja kuntakokoryhmittäisistä vuoden 2020 asukaskohtaisista tunnusluvuista. Taulukoista selviää esimerkiksi, että kunnilla oli vuonna 2020 asukasta kohden velkaa 3 448 euroa ja kuntakonserneilla keskimäärin 7 458 euroa. Lainakannan ohella tilastoja löytyy nyt myös vuokravastuiden määrästä.

Myös valtiovarainministeriö on analysoinut ennakollisia vuoden 2020 tilinpäätöstietoja ja niiden vaikutuksia. VM:n kattavassa muistiossa todetaan muun muassa, että konsernitilinpäätöstietojen perusteella arviointimenettelyn tunnusluvut täyttäviä kuntia on vuonna 2020 neljä: Kyyjärvi, Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä. Myös kuudella kuntayhtymällä on yhä vuoden 2015 taseeseen kertynyttä alijäämää, jotka olisi tullut kattaa vuoden 2020 loppuun mennessä.

Kuntatalous on vahvistunut 2021 ensimmäisellä neljänneksellä

Kuntien ja kuntayhtymien taloudesta vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä on valmistunut Valtiokonttorista tuoreita tilastoja. Kuntaliitto on analysoinut tiedoista yhteenvedon, josta voi tarkastella kehitystä myös koko kuntatalouden tasolla. Ennakollisten tietojen mukaan kuntatalouden ulkoiset toimintakulut laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä peräti 2,8 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta myös ulkoiset toimintatuotot laskivat: -3,9 prosenttia. Koronan rajoitustoimet ovat näkyneet siis voimakkaasti kuntien taloudessa.

Korona näkyy voimakkaasti myös kuntien tuloissa. Valtionosuudet ovat laskeneet 5,7 prosenttia koronatukien väistyessä, mutta verotulot ovat jatkaneet vahvaa kehitystä. Yhteensä verotulot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yli 7 prosenttia, mutta voimakkaan kasvun taustalla on useita ajoitustekijöitä, joiden vaikutus tasaantuu vuoden edetessä. Muutosten seurauksena vuosikate ja tilikauden tulos ovat kuitenkin vahvistuneet selvästi. 

Julkisen talouden näkymät ovat erittäin vaikeat

Kuntatalouden näkymiä on käyty läpi artikkelissa, joka julkaistiin pääekonomistin palstalla 17. kesäkuuta. Katsauksen lopusta löytyy myös kevään kuntatalousohjelman kehitysarviota kuvaava kalvopaketti. Kuntatalouteen kohdistettuja valtion päätöksiä vuonna 2022-2023 on kuvattu pääekonomistin palstalla ja esimerkiksi taloustorstai esityksessä kesäkuussa.

Vaikka kuntatalouden tila on signaloinut vuonna 2020 ja vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä hyviä lukemia niin kokonaisuutena julkisen talouden tila on ollut ja on yhä koko kehyskauden hyvin vakava. Julkinen talous ylittää EU:n alijäämäviitearvot vielä kuluvanakin vuonna reippaasti ja julkisen talouden tulot alittavat menot vielä kehyskauden lopussa. Menot ylittävät tulot voimakkaimmin valtiolla, jossa alijäämä on kehyskauden lopulla yhä noin 5 miljardin euron tuntumassa. Kuntataloudessa tulojen ja menojen erotus eli ns. nettoluotonanto on noin 1,5 miljardin euron suuruusluokkaa. Ennusteessa on huomioita sote-uudistus vuonna 2023.

On vielä hyvin epäselvää, miten koronapandemia ja siihen liittyvät kustannukset ja avustukset kehittyvät ja ajoittuvat ennustekaudella. Kuntaliitto on kysynyt kunnilta koronaan liittyviä taloudellisia vaikutusarvioita keväällä 2021. Hallitus on luvannut kompensoida kunnille täysimääräisesti koronaan liittyvät välittömät kustannukset, mutta pääosin kompensaatiot tulevat olemaan laskennallisia ja ajoittuvat jälkijunassa toteutuneisiin kustannuksiin nähden. Tämä tulee näkymään heikennyksenä kuntatalouden tilastotiedoissa loppuvuonna.

Julkisen talouden ennuste on hyvin epävarmalla pohjalla erityisesti sen vuoksi, että julkisen sektorin tehtäviä on laajennettu hallituskaudella ja ollaan yhä laajentamassa useilla eri lakimuutoksilla ilman niihin varattua riittävää rahoitusta. Osa rahoituksesta otetaan myös kertaluonteiseksi tarkoitetusta EU:n elpymisvälineestä. Julkisen talouden ennusteessa menokehitys on oletettu varsin maltilliseksi, eikä kehyksessä ei ole liikkumavaraa uusiin tarkistuksiin ja määrärahojen lisäyksiin. Tämä kaikki herättää suuria kysymysmerkkejä siitä, voiko julkisen talouden ennuste toteutua ennustetulla tavalla lähivuosina.

Lähivuosien hintakehitys on kakkosen tuntumassa

Moni talousasiantuntija kaipaa kuntakohtaisten ennusteiden ja talousraamiensa tueksi suhdannelaitosten näkemyksiä tulevien palkankorotusten, hintojen ja sosiaaliturvamaksujen kehityksestä. Erityisesti palkkaennusteet kannattaa kuitenkin aina rakentaa oman kunnan henkilöstörakenteen ja mutun pohjalta, sillä ennustelaitosten arviot tulevien vuosien ansiokehityksestä noudattavat koko kansantalouden keskimääräistä ennusteuraa.

Katsauksen loppuun on koottu kalvopaketti, joka sisältää uusimmat ennusteet niin kuntien ansiotasoindeksin, peruspalveluiden hintaindeksin ja kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuprosenttien kehityksestä lähivuosina. Ensi vuoden budjettia luonnosteltaessa moni tuskailee hiipuvien tulojen ja kustannusten nousun kanssa. Tässä vaiheessa näyttää, että kustannusten nousu kuntasektorilla ylittää kaksi prosenttia.

Mukana on myös päivitetty yhteenveto kansantalouden keskeisistä ennusteista 2021-2023. Tulevana syksynä ennusteet näyttävät varsin hyviltä, mutta arki palaa jälleen koronaryypyn jälkeen.

Tutustu myös: Kuntatalouden ennusteita