Kuntatalouden näkymät vuodelle 2022

Kevään tuore kuntatalousohjelma esitteli kuntien ja kuntayhtymien kehitysarvion, joka on selvästi vahvempi kuin viime vuoden syksyllä tai vuosi sitten koronakeväänä laadittu ennuste. Kuntatalous ponnistaa vuoteen 2022 siis varsin hyvältä tasolta. Kuntataloudesta työstettiin kesäkuussa myös uusi, kansantalouden tilinpidon mukainen talousennuste. Paikallishallinnon tuore ennuste on oletuksiltaan ja kehitykseltään varsin samankaltainen kuin kuntatalousohjelmassa esitelty kuntien kirjanpidon mukainen ennuste.

Vuoden 2021 ennuste on yllättävän hyvä

Kuntatalouden tilikauden tulos heikkenee vuonna 2021 hieman viime vuoden ennätyksellisistä lukemista, mutta pysyy kuitenkin yli miljardin euron paremmalla puolella. Vuosikate kattaa poistot reippaasti, mutta korkean investointitason vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta jää noin 700 euroa miinukselle. Kuntien kassavarat ovat korkealla tasolla.

VM olettaa, että covid-19-epidemian vaikutukset reaalitalouteen päättyvät suurin piirtein kuluvan vuoden kesään mennessä. Kuntataloudessa koronaepidemia kuitenkin kasvattaa vuonna 2021 yhä kustannuksia, joita syntyy muun muassa rokottamisesta, rajavalvonnasta, potilaiden hoidosta ja varautumisesta. Menetyksiä aiheutuu myös esimerkiksi asiakasmaksujen menetyksistä. Koronan rajoitustoimien vuoksi joissakin kuntien toiminnoissa syntyy alkuvuonna kuitenkin myös säästöjä tai hoitovelan kasvua, joiden arviointi on kuitenkin hyvin hankalaa.

STM:llä on käynnissä valtionavustusvalmistelu, jolla on tarkoitus korvata kunnille koronaepidemiasta aiheutuneet välittömät kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös muilla sektoreilla on käynnissä vastaavia avustusohjelmia.

Kuntien kustannuksia kasvattavat koronan ohella myös Sanna Marinin hallitusohjelman toimet sekä väestön ikääntymisestä ja palvelujen yhdenvertaisuudesta aiheutuvat paineet. Kuntien kustannustason arvioidaan nousevan kuluvana vuonna 2,6 prosenttia ja ansiotasoindeksin myös 2,6 prosenttia (lähde: VM, Taloudellinen katsaus, kesä 2021).

Koronapandemian arvioidaan pienentävän kuntien maksu- ja myyntituloja noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2021. Nettona toimintatulojen arvioidaan nousevan kuitenkin peräti 1,5 miljardia euroa, sillä valtionavustuksina maksettavat koronatuet kirjautuvat toimintatuottoihin ja ennusteessa niiden arvioidaan ajoittuvan lähinnä vuodelle 2021.

Verotulojen arvioidaan kasvavan kuluvanan vuonna vahvasti, +5,1 prosenttia. Sekä yhteisövero että kiinteistövero kasvavat kuluvana vuonna yli 20 prosenttia. Peruspalvelujen valtionosuudet laskevat lähes miljardilla, sillä koronatukia maksetaan kuluvana vuonna valtionavustusten kautta, eikä suorina valtionosuuksina.

Vuonna 2022 kuntien tulot pienenevät ja menot kasvavat

Kuntatalouden tila heikkenee vuonna 2022 merkittävästi, kun koronatuet väistyvät kuntatalouden tulopohjasta, valtionosuuksia leikataan ja verotulojen kasvu hidastuu noin yhteen prosenttiin. Vuosikate heikkenee noin miljardilla eurolla, tilikauden tulos painuu nollaan ja toiminnan ja investointien rahavirta näyttää noin 1,9 miljardin euron alijäämää. Talouden heikentyminen kohdistuu kuntakokoryhmittäisten painelaskelmien mukaan erityisesti isoihin yli 100 000 asukkaan kuntiin sekä 20 000 - 40 000 asukkaan kuntiin.

Kuntatalouden kehitysarviossa menokasvu on vuonna 2022 hyvin maltillista (+2,4 prosenttia), mikä johtuu oletuksesta, että koronavirustilanteen hoitoon kohdennetut lisäpanostukset poistuvat vuoden 2021 aikana. Koronamenojen poistuminen aiheuttaa toimintamenojen sisällä kuntatalouden ennusteeseen hieman erikoisia lukuja, sillä palkat kasvavat 4,4 prosenttia, ostot 0,1 prosenttia ja avustukset 1 prosenttia vuonna 2022. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin arvioidaan kasvavan 2,2 prosenttia ja kuntien ansiotasoindeksin 2,5 prosenttia vuonna 2022. Kehitysarviossa korona-avustusten poistuminen vaikuttaa myös toimintatuloihin, jotka laskevat noin 8 prosenttia.

Epävarmuustekijöitä on ilmassa

On kuitenkin hyvin todennäköistä, että korona ei poistu yhteiskunnastamme vielä vuoden 2021 aikana. Kuntaliiton kyselyn mukaan koronasta aiheutuva hoitovelka olisi vuoden 2021 lopussa noin 460 milj. euroa. Kyselyn mukaan vuonna 2022 koronakustannukset yltäisivät yhä yli 400 milj. euroon ja hoitovelkaa olisi vuoden 2022 lopussa yhä vajaat 200 milj. euroa.

Epävarmuutta VM:n kuntaennusteeseen aiheuttaa myös se, että koronakustannukset juoksevat parhaillaan, mutta kustannusten kattamiseksi työstettävät avustukset tulevat viipeellä. Avustuspäätökset pyritään tekemään tammi-elokuun osalta vuoden 2021 aikana ja loppuvuoden avustukset päätyvät vuoden 2022 puolelle. Epävarmuutta liittyy myös korvaustasoon, sillä korvaukset ovat pääosin laskennallisia. Kehitysarvioon on sisällytetty arvio, että EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä suunnataan kunnille rahoitusta hoito- ja palveluvelan purkamiseksi noin 100 miljoonaa euroa. Päätöksiä hoitovelan kompensoinnista ei ole kuitenkaan vielä.

Epävarmuutta ennusteeseen aiheutuu myös tulevasta talouskasvusta, joka voi hyvistä lähtökohdista huolimatta osoittautua myös ylioptimistiseksi. Koronan tautitapaukset ja rajoitustoimet eivät välttämättä pääty vielä kuluvaan kesään, mikä välittyisi väistämättä myös vuoden 2022 kotimaiseen kulutukseen, tuleviin investointeihin, työllisyyteen ja lopulta kuntien ja valtion verotulokertymiin. Kustannuksia valuu väistämättä kunnille myös pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta. Myös sote-uudistukseen liittyvät muutoskustannukset aiheuttavat kunnille väistämättä menopaineita, joita ei ole huomioitu kehitysarvion luvuissa.

P.S. Syksyn kuntatalousohjelma julkaistaan näillä näkymin 27.9.2021.

.Lisätietoja: Kalvosarja kuntatalouden kehityksestä.