Kuntapäättäjä ja varhaiskasvatus - tarvitseeko sitä kuntavaaleissa pohtia?

Kunnalla on tärkeä tehtävä pienten lasten arjessa.



Kunnan tulee järjestää varhaiskasvatusta sen tarpeen mukaisesti, miten lasten vanhemmat palvelua lapselleen hakevat. Valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen periaatteista säädetään varhaiskasvatuslaissa ja -asetuksessa. Palvelusta perittävien maksujen tulorajoista ja muihin maksuihin liittyvistä asioista säädetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa.

Siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tulisi tehdä, kerrotaan kuntia velvoittavassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteasiakirjassa. Nimestään huolimatta kyse on vastaavasta opetussuunnitelma-asiakirjasta kuin esimerkiksi esi- ja perusopetuksessa. On myös hyvä pitää mielessä, että monien tutkimusten mukaan varhaiskasvatuksella on myönteisiä vaikutuksia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.

Valtakunnallisissa asiakirjoissa määritellään laajemmista pelisäännöistä ja reunaehdoista. Kuntapäättäjillä on iso vastuu ja valta päättää siitä, miten kunnassa varhaiskasvatuspalvelu toteutetaan ja millaisin periaattein maksuja palvelusta peritään, vai peritäänkö ollenkaan.

Varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa päiväkotitoimintana tai perhepäivähoitona joko kunnan omana toimintana tai hankkimalla sitä yksityisiltä palveluntuottajilta tai palvelusetelin avulla. Myös yksityisen hoidon tuella ja kunnan päätettävissä olevalla siihen liittyvällä kuntalisällä voidaan ohjata perheitä yksityisen palvelun käyttäjiksi. Kunta voi myös tehdä yhteistyötä naapurikuntien kanssa varhaiskasvatusta järjestäessään. Varhaiskasvatukseen liittyy läheisesti lisäksi kotihoidontuki ja kunnan päätettävissä oleva kuntalisä sekä muut perheisiin kohdennetut palvelut. Kunta voi omin päätöksin järjestää varhaiskasvatusta monella eri tavalla.

Varhaiskasvatuksen järjestämisen linjaukset ovat isoja päätöksiä, ja niillä on vaikutusta kunnassa asuvien lapsiperheiden arkeen. Erilaisilla ratkaisuilla on myös vaikutusta siihen, näyttäytyykö kunta lapsimyönteisenä kuntana, jossa päätöksenteossa otetaan huomioon myös kaikkein nuorimmat kuntalaiset.

Helmikuun 23. päivä julkaistussa kansallisessa lapsistrategiassa on monia kohtia, joiden toteuttamien tapahtuu kunnassa. Varhaiskasvatuksen osalta strategiassa esitetään erilaisia keinoja, miten varhaiskasvatukseen osallistumista voisi lisätä. Kunnissa olisikin syytä pohtia, miten juuri ne lapset saisivat varhaiskasvatusta, joille hyöty siitä olisi kaikkein suurin.

Tällä hetkellä varhaiskasvatukseen osallistumisen erot ovat varsin suuria eri puolilla Suomea. Toisaalta eri kunnissa toteutetaan lapsiperheille myös erilaisia avoimen varhaiskasvatuksen toimintoja kuten kerhotoimintaa. Lapsia, jotka osallistuvat ainoastaan erilaisiin kerhotoimintoihin, ei valtakunnallisissa tilastoissa määritellä varsinaisesti varhaiskasvatukseen osallistujiksi. Kunnassa on kuitenkin voitu päättää perheiden toivomuksesta monipuolisista lasten palveluista. Samalla tulee pohtia, miten perheiden arkea tuetaan yhdessä työelämän kanssa siten, että riittävän joustavat ratkaisut olisivat mahdollisia. Omat vanhemmat ovat pienille lapsille tärkeitä.

Tulevien kuntavaalien yhteydessä valitaan päättäjät, jotka saavat pohtia palveluiden järjestämistä pienille lapsille tilanteessa, jossa kunnassa olevien lasten määrä ei enää lisäänny. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta vähenevä lapsimäärä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilantarve ei olekaan enää sama kuin nyt. Tulevat päättäjät joutuvat pohtimaan uudenlaisia palvelun järjestämistapoja, tilakysymyksiä, yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja paljon muuta.

Monella edellä kuvatulla asialla on vaikutuksia lasten elämään ja arkeen. Lapset eivät voi äänestää. Miten lasten ääni saadaan kuuluville ennen kuin asioista päätetään? Lasten on luotettava siihen, että heidän vanhempansa valitsevat viisaat päättäjät, joilla on taitoa päättää asioista huomioiden lasten tarpeet. Varhaiskasvatus ei saa jäädä lapsen asemaan kunnan päätöksenteossa.

On huolehdittava toiminnan riittävistä panostuksista, jotta laadukas palvelu on mahdollista toteuttaa. Yhteistyö kunnan päättäjien ja virkamiesten välillä on parhaimmillaan saumatonta ja avointa siten, että henkilöstö, lapset ja vanhemmatkin kuntalaiset ymmärtävät mistä on kysymys.

Kuntavaalit on tärkeä vaikuttamisen paikka myös lasten elämään liittyvissä asioissa!