Kunnat pian pulassa - Veikkauksen rahoitusjärjestelmä tarvitsee kipeästi uudistamista

Hienoa, että hallitus perui valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen kaavaillut kymmenien miljoonien eurojen leikkaukset kulttuurin, taiteen, nuorisotyön ja liikunnan määrärahoihin. Vaikka poliittinen päätöksentekoprosessi ei tyylipisteitä ansaitse, tässä tapauksessa positiivinen lopputulos pääasia.

Leikkaukset edellä mainittuihin sektoreihin olisivat vaikuttaneet lamauttavasti, sillä koronapandemia on jo aiheuttanut mittavia toiminnan alasajoja ja tulonmenetyksiä. Myös leikkaukset nuorisotyöstä ja -toiminnasta tässä vaiheessa pandemiaa olisivat olleet lyhytnäköistä politiikkaa.

Kuntaliitto kyseenalaistaa vahvasti kulttuurin, taiteen, nuorisotyön ja liikunnan leikkauksia aikana, jolloin näihin palveluihin panostamista tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Se, että valtio rahoittaa näitä sektoreita rahapelitoiminnan tuotoista on poliittinen päätös. Samoin poliittinen päätös on se, että rahapelitoiminnan tuloutuksen pienentyessä myös näiden sektoreiden rahoituksen tulisi pienentyä. Ensi vuosi on nyt pelastettu, mutta entä seuraavat vuodet?

Näyttää siltä, että Veikkauksen tulovirrat eivät tästä ainakaan enää kasva. Nyt on aika uudistaa rahoitusjärjestelmä. Uudistaminen tulee olemaan hankalaa ja vaativaa, mutta se on tehtävä - jatkuva leikkauksien uhka on kestämätöntä.

Avustusten leikkaukset alan toimijoilta lisäävät painetta kuntiin

Jos kaavaillut leikkaukset olisivat toteutettu, ne olisivat kohdistuneet myös kuntien toimintaan, sillä niiden lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua rahoitusta on maksettu ja maksetaan edelleen rahapelitoiminnan tuottojen momenteilta.

Leikkaukset kohdistuisivat siten suoraan kuntien lakisääteisten tehtävien rahoitukseen, kuten esimerkiksi liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kulttuuritoimintalain mukaisiin peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin.

 Avustusten leikkaukset järjestöiltä ja muilta toimijoilta vaikuttavat kuntiin lisääntyvinä paineina. Kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi mm. omien avustuskäytäntöjensä kautta. Koronapandemian aikana kunnat ovat monin paikoin vahvistaneet järjestöjä ja kansalaistoimintaa erityisillä korona-avustuksilla.

Kunnat eivät voi kuitenkaan yksin korjata kulttuuri-, taide-, liikunta- ja nuorisoalojen rahoitusvajausta.

Kunnat ovat kantaneet asiassa vastuunsa ja tekevät sen myös jatkossa, mutta nähtäväksi jää, mitä tekee valtio. Nykytiedon valossa valtionrahoitukseen vuonna 2022 suunnitellut - ja onneksi toteuttamatta jääneet - kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön leikkaukset olisivat olleet lasten leikkiä siihen verrattuna, mitä näiden toimialojen valtionrahoitukselle on tapahtumassa vuonna 2023 ja siitä eteenpäin.

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä

Mielenkiintoista on, että vuonna 2023 sote-uudistuksen tultua voimaan kunnille jää yhtenä merkittävänä tehtävänä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tutummin hyte-työ. Samoin kuin koronapandemiasta toivuttaessa, tässä tehtävässä merkittävää osaa näyttelevät juuri kulttuuri-, taide-,liikunta- ja nuorisopalvelut.

Nyt jo tiedämme, että siellä missä näihin palveluihin panostetaan, kuntalaiset voivat paremmin ja elävät pidempään. Samalla paine tulevien hyvinvointialueiden sote-palveluihin vähenee.

Euron panostus kulttuuriin ja liikuntaan tuottaa monella eurolla hyvinvointia kuntalaisille.