Kriisin keskellä korostuu hallituksen kuntapolitiikan vakaus

Koronapademia muutti aikatauluja niin, että huomenna alkava hallituksen kehys- ja puoliväliriihi ehditään pitää ennen kuin yhtään ääntä kevään kuntavaaleissa on annettu.

Tämä nostaa entistäkin läpinäkyvämmin esille myös Marinin hallituksen kuntapolitiikan uskottavuuden ja kunnille jo hallitusohjelmassa annettujen sitoumusten pitävyyden.

Niihin kuuluu muun muassa, että ”kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella” ja että ”väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020”.

Jos kehysriihestä pitäisi yhtä asiaa toivoa, se olisi juuri vakaan ja ennakoitavan kuntapolitiikan ja luottamusta herättävän kunta-valtio -suhteen jatko. Tämä olisi myös paras mahdollinen huomenlahja kesäkuussa valittaville uusille kuntien valtuustoille.

Kun toimintaympäristö on erityisesti koronan ja valmisteilla olevan sote-uudistuksen vuoksi ennen kokemattomassa muutoksessa, parasta mitä valtio voi toimillaan tehdä, on huolehtia lupaustensa ja lainsäädännön mukaisesti rahoituksen riittävyydestä suhteessa kustannustenjakoon ja kustannuskehitykseen sekä tehtävien ja veropohjan muutoksiin. 

Rinnan kuntapolitiikan lähivuosien vakauden kanssa on tärkeää luoda katsetta myös pidemmälle. Kuntien rahoituksen ja tehtävien kroonista epätasapainoa on kyettävä kuromaan umpeen. Osana julkisen talouden kestävyyden vahvistamista tarvitaan toimenpiteitä muun muassa digitalisaation edistämiseksi, toimitilojen käytön tehostamiseksi sekä yhteishankintojen hyötyjen lisäämiseksi.

Tämä kaikki edellyttää työllisyysasteen nostamista merkittävästi. Tässä kunnat ovat osa ratkaisua, eivät osa ongelmaa. Kuntien keinovalikoima vaikuttaa työllisyyteen on laaja ja kannustimet vahvat.

Maaliskuun alussa käynnistyneiden työllisyyspilottien myötä etulinjan työllisyyspalvelujen päävastuu jo siirtyi 118 kunnalle noin 230 000 työttömän osalta. Kehysriihessä on tärkeää päättää kuntien pysyvästä työnantaja- ja työnhakijapalveluiden järjestämisvastuusta viimeistään vuoden 2024 alusta lukien sekä tähän liittyvistä rahoituksen uudistamisen reunaehdoista. Tässäkin on kysymys vakauden luomisesta, mikä osaltaan tukee myös työllisyyspilottien onnistumista ja niihin panostamista. Samalla ratkaisuja tulee löytää myös kuntien omien työvoiman saatavuushaasteiden selättämiseen.

Korona ei ole ohi, vaikka tartuntamäärät onneksi laskevat ja yhteiskuntaa hiljalleen taas avataan. Kuntien ja kuntatalouden näkökulmasta on olennaista, että tulemme maksamaan pitkään koronan aiheuttamaa palvelu-, hoito- ja oppimisvelkaa sekä kärsimään epävarmuudesta verotulojen kertymissä.

Kun koronan loppulaskua tai edes eräpäivää ei ole näköpiirissä, on ennenaikaista arvioida, riittävätkö tähän saakka maksetut yleiskatteiset tai korvamerkityt - kehysten ulkopuolella olevat - kuntien koronatuet niihin. Selvää myös on, että keskellä kriisiä ja maan eläessä poikkeusoloissa tätä loppuselvitystä ei pidä alkaa tekemään.

Edelleen tarvitaan toimia, jotka hillitsevät kuntapäättäjien painetta veronkorotuksiin, työttömyyttä lisääviin järjestelyihin tai investointien äkkijarrutuksiin. Tämä osaltaan vahvistaa vakautta ja lisää uskoa jälleenrakennusvaiheen onnistumiseen.

• Kuntaliiton tavoitteet kehysriiheen