Korkea osaaminen ei ole samaa kuin korkeakoulutus

Osaamistason nosto yhdistetään yleensä koulutustason nostamiseen. Ajatellaan, että osaamisen taso kohoaa vain korkeakoulutuksella. Huomiotta jää tällöin ammatillisen koulutuksen rooli ja merkitys väestön osaamistason nostamisessa. Ammatillinen koulutus tuottaa osaajia työelämään ja tarjoaa ammatillisen perusosaamisen lisäksi mahdollisuuksia kehittyä alansa erikoistuneeksi osaajaksi ja huipputaitajaksi. Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa esimerkiksi työnjohdon tai ympäristöalan erikoisammattitutkinnon. Ammatillinen koulutus ansaitsee arvonsa ja pitkäjänteisen kehittämispolitiikan.

Ammatillisella koulutuksella ja sieltä hankitulla osaamisella on ratkaiseva merkitys Suomen ja kuntien menestykselle. Vihreä siirtymä merkitsee laajamittaista ekologista rakennemuutosta, joka näkyy voimakkaasti työmarkkinoiden ammattirakenteessa. Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn vaikutuksista työelämään olemme nähneet vasta alun. Esimerkiksi liikenteessä auto tulee olemaan tietokoneen ympärille rakennettu liikkumisen väline. Tällöin autonasentajan työtehtävissä painottuu sähkö- ja tietotekniikan osaaminen. Myös sosiaali- ja terveysalalla teknologinen vallankumous on kiihtymässä.

Ammatillisen osaamisen kehittämisellä vastataan osaltaan näihin tulevaisuuden haasteisiin.  Osaamisen kehittäminen uudistaa myös työelämää ja luo mahdollisuuksia työllistymiselle ja tuottavuuden kasvulle. Uusia osaajia tarvitaan useille eri aloille. Työmarkkinoilla olevien osaamista tulee taas kehittää. Ammatillinen koulutus mahdollistaa alan ja työtehtävien vaihtamisen.

Ainutlaatuista osaamista ja koulutuksen uudistamista

Suomalainen ammatillinen koulutus on Euroopan tasolla ainutlaatuista. Ammatillisesta koulutuksesta on mahdollista jatkaa korkeakouluopintoihin. Aikuiset voivat hakea tarpeiden mukaan lyhyitä täydennyksiä osaamiseensa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta. Muista Euroopan maista poiketen oppisopimuskoulutus on erityisesti aikuisväestön oivallinen mahdollisuus kehittää osaamista.

Ammatillinen koulutus on ollut vuosien saatossa osaamisen ja koulutuksen uudistaja. Myös koulutus itsessään on ollut uudistamisen kohteena. Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa, amisreformissa, huomio kiinnitetään erityisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen niin oppilaitoksen oppimisympäristöissä kuin työpaikoilla oppien.  Puheet ammatillisen koulutuksen kriisiytymisestä ovat kuitenkin ylimitoitettuja. Esimerkiksi kaikilta opiskelijoilta kerättävässä päättökyselyssä opiskelijat antoivat koulutukselle asteikolla 1-5 arvosanan 4,1. Tämä on varsin hyvä tulos.

Koulutuspolitiikka on viime vuosien aikana muuttunut yhä tempoilevammaksi. Rahoitukseen on tullut edellisten hallituskausien aikana merkittäviä leikkauksia. Tällä hallituskaudella rahoitusvajetta on taas toistuvasti pyritty paikkaamaan erikseen pitkin vuotta haettavilla määräaikaisilla rahoituksilla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat selvinneet muutosten ristiaallokossa kiitettävästi.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä tarvitaan yli hallituskausien menevää koulutuspolitiikkaa. Rahoituksen tulee olla riittävää ja ennakoitavaa, joitta ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat vastata yhteiskunnan ja tulevaisuuden työelämän haasteisiin.

Suomen ja kuntien menestys tarvitsee ammattiosaajia. Ammatillisesta koulutuksesta niitä valmistuu. Ammatillinen koulutus ja ammattitaito ansaitsevat paikkansa ja arvonsa.