Kohti ekologisesti kestävää kuntainfraa

Kuntien rooli kansalaisia ja elinkeinoelämää palvelevan välttämättömän infran - kuten liikenneväylien, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä viheralueiden - rakentamisessa sekä käyttö- ja kunnossapitotehtävissä on keskeinen. Niin ikään kuntien palvelutuotannossaan tarvitsemien toimitilojen rakennuttajana ja ylläpitäjänä kunnat ovat avainasemassa.

Kuntapäättäjät eivät tee näistä tehtävistä päättäessään nappikauppaa, vaan edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät kuntakonsernien investoinnit ovat yhteen laskettuna useita miljardeja vuodessa. Miljardeissa lasketaan myös näiden tehtävien vuotuiset käyttömenot. Siihen, miten näillä euroilla kuljetaan vuosikymmeniä eteenpäin kohti ekologisesti kestävämpää kuntainfraa, voi jokainen kuntapäättäjä olla mukana vaikuttamassa.

Näin suurten taloudellisten päätösten taustalla tulisi olla myös kohtuullinen arviointi niiden ekologisesta kestävyydestä. Tienviittoja kohti ekologisesti kestävää infraa on jo olemassa. Kunnissa niitä voidaan paikallisesti soveltaa ja muodostaa myös uusia, omaan toimintaympäristöön hyvin soveltuvia suosituksia ja ohjeita.

Kunnan maapolitiikalla ja kaavoituksella on merkittävä vaikutus rakentuvan infran ekologiseen kestävyyteen. Riittävä rakentamistehokkuus on tärkeää kestävän liikkumisen mahdollistamiseksi, mutta yhtä lailla tulee ottaa huomioon esimerkiksi luonnon monimuotoisuus tai viheralueet, joihin usein voidaan sijoittaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa tarvittavia rakenteita ja näin vähentää hulevesien viemäröinnin tarvetta.

Ekologisen kestävyyden kannalta jo kaavoituksessa ratkaistaan suurelta osin myös maaperän rakentamiskelpoisuuden seurauksena syntyvä maa- ja kalliomassojen siirto- ja vaihtotarve sekä esimerkiksi katutilan ulottuvuudet, jotka lumitalvina vaikuttavat lumen poiskuljetuksen tarpeeseen ja siitä aiheutuviin päästöihin.

Niin toimitilojen kuin infrarakenteidenkin rakentamisessa uusiomateriaalien hyötykäyttöä on mahdollista lisätä huomattavasti. Rakennusten purkumateriaalia käytetään nykyisin lähinnä maarakentamisessa, mutta monille materiaalijakeille on löydettävissä lisäarvoltaan parempiakin käyttökohteita pitemmälle jalostettuna.

Vähäpäästöiset työkoneet tekevät tuloaan infratyömaille ja ulkoalueiden kunnossapitoon. Muutamat suuret kaupungit sitoutuivat syksyllä 2020 vähäpäästöisten työkoneiden käytön vauhdittamista tukevaan Green deal -sopimukseen. Läheskään kaikkiin infrarakennuskohteisiin eivät esimerkiksi sähkökäyttöiset maarakennuskoneet toistaiseksi sovellu, mutta tiiviissä kaupunkiympäristössä niillä voidaan paitsi vähentää päästöjä myös parantaa viihtyisyyttä.

Monen edellä kuvatun ekologisesti kestävän infran edistämistoimenpiteen vaikuttavuus riippuu siitä, miten hyvin eri toimijat kyetään saamaan työskentelemään yhteistä tavoitetta kohti. Siihen tarvitaan kumppanuuksia niin asukkaiden, kolmannen sektorin kuin elinkeinoelämän kanssa mukaan lukien yksityiset suunnittelu- ja rakennusyritykset.

Hyvä kumppanuus tuo hyötyjä kaikille osapuolille. Kuntainfran kehittämisessä kestävämpään suuntaan kunnan tulee kuitenkin olla kuskin paikalla huolehtien samalla siitä, että mukana oleville kumppaneille kimppakyyti on kiva kokemus.

Kuntien infra on ylisukupolvinen kestotuote. Sen kvartaali on 25 vuotta, kun pörssiyhtiöiden kvartaali on kolme kuukautta. Eläköön se pieni ero.