Kesä kuumensi myös taloutta, mutta koronaepävarmuus säilyy

Kesän aikana kuva koronavuoden 2020 talouskehityksestä on tarkentunut. Markkinoille on tullut myös ennakollista tietoa alkuvuoden kehityksestä. Koronatautitapausten toistuvasta aaltoilusta huolimatta taloutta kuvaavat tiedot ovat yllättäneet myönteisyydellään. Voidaankin jo sanoa, että koronapandemian aiheuttamasta taantumasta tuli pienempi ja lyhyempi kuin finanssikriisin ja 1990-luvun alun laman taloustaantumista. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat yhä voimakkaasti niin eri sektoreilla, alueilla kuin kuluttajien eri ikäluokissa. Sen lisäksi korona on yhteiskunnissamme yhä epävarmuustekijä, joka saattaa aiheuttaa uusia, vakavampia virusmuunnoksia, lisääntynyttä sairaalahoidon tarvetta sekä tiukkoja rajoitustoimia.

BKT laski viime vuonna 2,9 prosenttia 

Tarkentuneet tiedot vuoden 2020 kehityksestä vastaavat hyvin pitkälle jo helmi-maaliskuussa julkaistuja ennakkotietoja. Suomen bruttokansantuotteen volyymi laski 2,9 prosenttia vuonna 2020, mikä oli huomattavasti pienempi pudotus kuin mitä koronarajoitustoimien alkumetreillä odotettiin. Kansantalouden pudotus jäi myös huomattavasti pienemmäksi kuin EU-alueella keskimäärin. Koko talouden arvonlisäys käyvin hinnoin laski Suomessa 1,6 prosenttia. Supistuminen oli erittäin voimakasta majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, liikenteen toimialalla sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen palveluissa. Joillakin palvelualoilla nähtiin kuitenkin myös kasvua, muun muassa informaatio- ja viestintäpalveluissa.

Kansantalouden kysyntäeristä supistui voimakkaimmin viennin (-6,7 %) ja yksityisen kulutuksen (-4,8 %) volyymi. Investoinnit supistuivat vuonna 2020 lopulta yllättävän vähän: 0,7 prosenttia. Voimakkaimmin supistuivat kone- ja laiteinvestoinnit.

Yksityisen kulutuksen supistumiseen näyttäisi vaikuttaneen erityisesti rajoitustoimet ja yleinen epävarmuus terveysturvallisuudesta, sillä koko talouden palkkasumma laski ajankohdan poikkeuksellisuudesta huolimatta lopulta vain 0,4 prosenttia vuonna 2020 ja työllisten määrä laski noin 2 prosenttia. Tulokehitystä tarkastellen kotitalouksille jäikin nettona kukkaroon säästöön noin 6 miljardia euroa, mikä näkyy varmasti tulevina vuosina normaalia vauhdikkaampana kulutuksena. Tuottavuus työtuntia kohden heikkeni koko kansantaloudessa nollan tuntumaan.

Kesällä nähtiin talousspurtti

Alkuvuoden rajoitustoimien ja koronaan liittyvien tautitapausten kolmannen aallon jälkeen rokotuskattavuus on laajentunut useissa maissa, sairaalahoidon kuormitus on vähentynyt ja koronaan liittyviä rajoitustoimia on päästy purkamaan. Näin myös Suomessa. Rokotusten tuoma lisääntynyt terveysturvallisuus, loma-aika sekä turhautuminen kotona pysyttelemiseen sai ihmiset kesällä liikkeelle. Kulutukseen liittyvät indikaattorit, kuten palveluiden ja kaupan liikevaihto ja kuluttajien luottamusindikaattori, ovatkin nousseet tuoreimpien tietojen perusteella ennätyslukemiin. Myös työllisyys ja palkkasumma ovat kasvaneet kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vahvasti. Tämä kaikki on näkynyt erityisesti palvelusektorilla kauan kaivattuna elpymisenä. Kokonaisuutena tuotantoa kuvaavat toisen neljänneksen ennakkotiedot kertovatkin odotettua kovemmista kasvuluvista. Koviin kasvulukuihin vaikuttaa luonnollisesti viime vuoden heikko vertailutaso.

Palvelualoilla kysynnän voimakkain kesäkuukausien kasvu on jakautunut edelleen hyvin epätasaisesti. Liikevaihdolla mitattuna jotkut alat, kuten muun muassa majoitus- ja vesiliikenne, ovat yhä suurissa vaikeuksissa, vaikka toki näidenkin alojen sisällä joidenkin yritysten kehitys on ollut vahvaa. Myös jotkut palvelutoimialat, kuten it- ja viestintäpalvelut sekä vähittäiskauppa, ovat ennakkotietojen mukaan jatkaneet kasvuaan. Rakentamisen liikevaihto ja esimerkiksi asuinrakentamisen volyymi taas ovat kääntyneet kesän aikana kasvuun. Hyvistä kesäkuukausien tilastoista huolimatta palveluiden (pl. kauppa) liikevaihdon volyymi matelee edelleen selvästi koronapandemian alkua heikommissa lukemissa. Myös palveluiden vienti on ollut alkuvuonna edelleen laskussa.

Sen sijaan teollisuudessa koronakuopasta ei muodostunut niin syvää kuin palvelualoilla ja elpyminen, erityisesti metalliteollisuudessa, onkin jo hyvässä vauhdissa. Teollisuustuotanto kasvoi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vajaat neljä prosenttia (työpäiväkorjattu kolmen kuukauden vuosimuutos) viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kokonaisuutena teollisuus ei ole kuitenkaan vielä ylittänyt koronaa edeltäviä tuotannon volyymin tasoja. Tammi-kesäkuun aikana teollisuuden uudet tilaukset ovat kuitenkin kasvaneet vahvasti; 25 prosenttia edellisestä vuodesta. Tullin mukaan myös tavaraviennin arvo nousi kesäkuussa 23,8 prosenttia. Kovaa kasvua ruokkii Euroopassa ja Yhdysvalloissa käynnistetyt laajat elvytyspaketit sekä maailmankaupan veto ja julkisen talouden ja keskuspankkien muut tukitoimenpiteet eri puolella maailmaa.

Talouskasvu on lähivuodet vahvaa

Kesän loppumetreillä koronaan liittyvät tautitapaukset ja sairaalahoidon tarve ovat kääntyneet Suomessa jälleen nousuun. Koronan neljäs aalto onkin parhaillaan käynnissä, mutta rajoitustoimia ei ole jouduttu kiristämään vielä juuri lainkaan. Laajeneva rokotekattavuus helpottaa tilannetta ainakin nykyisten virusmuunnosten oloissa, sillä toisen rokotuksen saaneita on Suomessa elokuun puolivälissä noin 40 % väestöstä. Tilanne tulevan syksyn suhteen on kuitenkin hyvin epävarma, ja uhka elinkeinotoiminnan ja julkisten palvelujen uusista rajoituksista ja suluista sekä kasvavista inhimillisistä menetyksistä ja kustannuksista on kasvanut kesän jälkeen.

Tässä vaiheessa heikentynyt koronatilanne ei ole välittynyt talousuutisiin. Odotettua positiivisemmat kesän ennakkotiedot ovat pikemminkin antaneet talousennusteille ylöspäin suuntautuneita korjaustarpeita. Näkymä kuluvalle vuodelle onkin tällä hetkellä positiivinen, mutta tilannetta seurataan tiiviisti. Uudet virusmuunnokset ovat iso riski, joka voi keikauttaa talouslukuja myös toiseen suuntaan.

Suhdannelaitokset ovat hyvin yksituumaisia siitä, että talouskasvu jatkuu loppuvuonna 2021 sekä alkuvuonna 2022. Bruttokansantuotteen volyymin muutoksen odotetaan nousevan Suomessa noin kolmeen prosenttiin sekä vuonna 2021 että vuonna 2022. Kasvu on laaja-alaista, sillä sekä vienti, kulutus ja investoinnit kasvavat vahvasti. Lopulliset muutosprosentit ja se, kumpi vuosi osoittautuu talouden kasvun huippuvuodeksi, ratkeavat vasta myöhemmin.

Vaikka BKT:n kasvu on Suomen lähihistorian tilastoihin suhteutettuna varsin tuntuvaa niin samalla kasvuprosentit ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Ero johtuu siitä, että vuoden 2020 koronakuoppa oli Suomessa pienempi kuin monissa vertailumaissa. Eri maiden talouskasvu, koronatilanne ja talouspolitiikka eroavatkin nyt toisistaan poikkeuksellisen paljon. Suomen tilannetta voi pitää kaiken kaikkiaan varsin vakaana.

Talouden nousupyrähdyksen odotetaan kuitenkin vaimenevan vuoden 2022 loppupuoliskolla, kun erityisesti koronasulkujen synnyttämä patoutuma kulutuksessa alkaa väistyä. Myös investointien voimakkain kasvu alkaa hiipua. Tällöin talouskasvu palaa perinteisemmälle hitaalle kasvu-uralle. BKT:n kasvuprosentti vuonna 2022 on keskimäärin kolmen prosentin tuntumassa, mutta sen jälkeen kasvun odotetaan vaimenevan vajaaseen kahteen prosenttiin. Suomen laajeneva julkinen sektori ja oletettu väestökehitys ovat tätä kasvunäkyvää vasten hyvin haastava yhtälö.

Taloustilanteeseen liittyviä graafeja ja yhteenvetoja.