Kansalaisopistot tähtäämässä normaaliin

Vuodet 2020 ja 2021 ovat koetelleet monia toimintoja, myös kansalaisopistoja. Epävarmat ja muuttuvat tilanteet, koko Suomea koskeneet rajoitukset sekä alueelliset ja paikalliset suositukset koronatilanteesta riippuen ovat vaikuttaneet opistojen elämään monin tavoin. Digiosaaminen on kasvanut kursseja vietäessä verkkoon, mutta osa koulutuksesta on jouduttu myös peruuttamaan tai siirtämään myöhemmäksi. Koulutukseen osallistuminen on vähentynyt paitsi peruutusten, niin myös epävarmuuden ja terveysturvallisuuden vuoksi. Kansalaisopistoille on aiheutunut kustannuksia ja samalla maksutulot ovat vähentyneet. Valtio on tukenut kansalaisopistoille aiheutuneita kustannusvaikutuksia ja maksutulomenetyksiä vuosina 2020–2021. Alkava syksykään ei kaikkialla ole näyttäytynyt valoisalta korkeiden koronalukujen ja deltamuunnoksen vuoksi, vaikka rokotukset etenevät. Epävarmuutta ja valmiutta poikkeuksellisiin järjestelyihin on jaksettava edelleen.

Olisipa vuosi 2022 normaali. Millainen sitten on normaali, jää nähtäväksi ja siihen voimme ainakin jossain määrin vaikuttaa. Kansalaisopistojen lähiopetusta ja yhteisöllisyyttä, omaan mielenkiintoon perustuvaa oppimista, kädentaitoja, liikuntaa, yleisötilaisuuksia ym. sekä osallistumisesta saatavaa hyvinvointia kaivataan verkko-opetuksen rinnalle. Kuntalaisten tahtotilojen selvittäminen on hyvä keino tulevan koulutustarjonnan ja järjestämistapojen suunnittelussa - miten tullaan vastaamaan parhaiten erilaisten osallistujaryhmien koulutustarpeisiin. Ns. uudessa normaalissa voitaneen arvella, että opetustuntimäärä ja opiskelijamäärä nousee tasolle, johon totuttiin ennen koronaa. Tätä kehitystä kunnissa ja opistoissa varmasti tullaan seuraamaan.

Alla on esitetty miten aiemmassa normaalissa, vuonna 2019, kansalaisopistojen koulutukset, osallistujamäärät sekä opetustunnit jakautuivat maakunnittain.