Julkisen talouden tilastot vuodelta 2020 kolkuttavat ennätystasoja

Tilastoviranomaiset eri puolella maailmaa ovat julkaisseet viime päivinä runsaasti tilastotietoja vuoden 2020 talouskehityksestä. Ennakkotiedot kertovat, että Suomen kansantalous pärjäsi ensimmäisenä koronavuotena ainakin bruttokansantuotteen kehityksellä mitattuna monia muita maita paremmin.

Suomen bruttokansantuote supistui kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan 2,8 prosenttia vuonna 2020. Euroalueen BKT pieneni viime vuonna 6,6 prosenttia, joten Suomi pärjäsi kansainvälisessä vertailussa hyvin. Euroopassa BKT:n pudotus oli suurinta Espanjassa (-11 %) ja Italiassa (-8,9 %). Parhaiten Euroopan maista pärjäsi tässä vaiheessa saatavien tietojen mukaan Irlanti, jonka bruttokansantuotteen volyymi kasvoi viime vuonna yli 3 prosenttia. Ruotsin BKT supistui 2,8 prosenttia. Britannian BKT supistui ennakkotietojen mukaan peräti 9,9 prosenttia.

Suomen kansantalous painui taantumaan vuonna 2020

Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui viime vuonna siis 2,8 prosenttia. Henkeä kohti tuotanto oli vuonna 2020 vajaat 43 000 euroa. Kotitalouksien säästämisaste nousi 5,7 prosenttiin.

Kaikki pääkysyntäerät supistuivat vuonna 2020. Suurimman kysyntäerän muodostaa yksityinen ja julkinen kulutus, jonka volyymi supistui viime vuonna yhteensä 2,7 %. Yksityinen kulutus supistui lähes 5 prosenttia, kun samaan aikaan julkinen kulutus kasvoi. Kulutuksen väheneminen kohdistui erityisesti yksityiseen palvelusektoriin, jonka toimialoista voimakkaimmin kärsivät liikenne, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä taide-, viihde- ja virkistyspalvelut. Pienimmillä vaurioilla näyttävät pärjänneen informaatio- ja viestintäpalvelut sekä kiinteistöalan toiminta. Toimialojen sisällä on kuitenkin suurta vaihtelua niin eri palveluiden kohdalla kuin alueellisesti.

Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi supistui 6,6 prosenttia vuonna 2020. Tavaroiden vientikysyntä ei heikentynyt viime vuoden lopulla niin paljon kuin odotettiin, mutta palveluiden viennin volyymi romahti lähes 17 prosenttia. Vientiä ovat heikentäneet erityisesti matkailu- ja kuljetuspalvelujen heikko kehitys. Vienti toipui vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä (syynä laivatoimitus), mutta oli vuoden 2020 aikana jatkuvasti alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

Myös investointikysynnän (kiinteän pääoman bruttomuodostus) volyymi supistui vuonna 2020. Yksityiset investoinnit supistuivat 4,6 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 3.4 prosenttia.

Suomen kansantalouden kehitys oli miinuksella jo ennen koronaa eli käytännössä vuoden 2019 puolesta välistä lähtien. Sitä edeltävinäkin vuosina kansantuote on notkahdellut nollan tuntumassa. Vuoden 2020 toinen vuosineljännes oli koronapandemiasta johtuen erittäin heikko, mutta sen jälkeen, erityisesti kolmannella neljänneksellä, kasvu on elpynyt. Vuodentakaisiin lukemiin verrattuna kasvu oli kuitenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä yhä vajaat kaksi prosenttia matalammalla tasolla kuin vuoden 2019 lopussa.

Julkisen talouden tila romahti − kuntasektori vahvistui

Julkisen sektorin (valtio, kuntasektori, sosiaaliturvarahastot) tulot yhteensä olivat 121,6 miljardia euroa vuonna 2020 ja laskivat edeltäneestä vuodesta lähes 4 miljardilla eurolla. Sektorin eri alasektoreiden välillä kehitys oli kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Valtion tulot laskivat yli kolmella miljardilla, kun taas paikallishallinnon eli kuntasektorin tulot kasvoivat yli neljällä miljardilla eurolla. Työeläkelaitosten tulot laskivat, mutta muiden sosiaaliturvarahastojen tulot nousivat reilulla miljardilla eurolla. Alasektoreiden tiedot ovat sulauttamattomia lukuja eli niistä ei ole eliminoitu keskinäisiä palvelujen ja tavaroiden ostoja.

Julkisen sektorin roima tulojen lasku näkyy myös siinä, että veroaste notkahti vuonna 2020 alaspäin. Veroasteessa verot suhteutetaan bruttokansantuotteen arvoon, joten veroasteeseen vaikuttaa (erisuuntaisesti) sekä tuotannon kansantuotteen supistuminen että verokertymien lasku.

Julkisen sektorin menot (mukaan lukien kyseisen vuoden investointimenot) olivat vuonna 2020 134,6 miljardia euroa ja kasvoivat peräti 6,7 miljardilla eurolla vuodesta 2019. Kasvu on osittain automaattista, koska julkiset menot kasvavat taantumissa muun muassa työttömyyden lisääntyessä, mutta osittain menojen kasvu johtuu hallituksen päätösperäisistä lisäyksistä. Julkisen sektorin sisällä menot kasvoivat kaikilla alasektoreilla, mutta voimakkain kasvu tapahtui valtiosektorilla.

Koska julkisen sektorin kokonaistulot alittivat kokonaismenot, erotus eli nettoluotonanto painui lähes 13 miljardia euroa alijäämäiseksi. !970-luvulta lähtevässä tilastotarkastelussa julkinen sektori ei ole ollut koskaan euromääräisesti näin isolla miinuksella, sillä aikaisemmissa taantumissa työeläkelaitosten reipas ylijäämä on kaunistellut julkisen sektorin tilannetta. Nyt tuo ylijäämä on kutistunut pois. Kun julkisen sektorin alijäämää tarkastellaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, miinukset olivat suurempia vuosina 1992 ja 1993.

Julkisen sektorin sisällä valtion nettoluotonanto heikkeni -2,7 miljardista eurosta vuonna 2019 13,4 miljardin euron alijäämään vuonna 2020. Kuntasektorin nettoluotonanto muuttui sen sijaan toiseen suuntaan, kun noin kolmen miljardin alijäämä vuonna 2019 vahvistui pieneksi ylijäämäksi vuonna 2020.

Kuntasektorin rahoituksellista tasapainoa helpottivat vuonna 2020 valtionosuuksien lisäykset, joita myönnettiin kunnille ja kuntayhtymille poikkeuksellisen paljon koronapandemian vuoksi. Kuntien tulojen vahvistumisen taustalla vaikutti myös koronatukina myönnetty yhteisövero-osuuden korotus sekä verokorttiuudistuksesta aiheutunut rytmihäiriö kunnallisveron kehityksessä. Myös kuntien menot kehittyivät koronavuonna odotettua maltillisemmin. Luvut ovat yhä ennakollisia ja tarkentuvat tulevina kuukausina vielä lisää.

Heikon taloustilanteen vuoksi julkinen sektori myös velkaantui vuonna 2020 rajusti. Voimakkaimmin velka kasvoi valtiolla, jonka EDP-velka nousi vajaalla 18 miljardilla eurolla vuoden 2020 aikana. Paikallishallintosektorilla EDP-velka nousi 1,7 miljardilla eurolla. Vuoden 2020 loppupuolella verokertymät kehittyivät odotettua myönteisemmin niin valtiolla kuin kunnissakin, joten velkamäärän kasvu on kasvattanut myös kassavaroja.

Alkuvuoden talouskehityksestä tulee ankea, mutta rokotusten voimaan uskotaan

Vaikka Suomen kansantalouden pudotus oli vuonna 2020 pienempi kuin odotettiin niin talouden elpyminen on ottanut viime kuukausina takapakkia.

Ennakkotietoihin pohjautuvan tuotannon suhdannekuvaajan ja siitä tuotetun pikaennakon mukaan tuotannon kasvu on notkahdellut viime kuukaudet nollan molemmin puolin, kun kasvua vertaa edeltäviin kuukausiin. Esimerkiksi liikevaihtotietoihin pohjautuvan ennakollisen pikaennakon mukaan kausitasoitettu bruttokansantuote laski helmikuussa 0,3 prosenttia tammikuusta. Kun suhdannekuvaajan kehitystä vertaa vuoden takaisiin lukemiin niin tilanne on synkkä. Bruttokansantuotteen kehitys on laahannut jo useamman kuukauden ajan noin neljä prosenttia matalammalla tasolla kuin vuosi sitten.

Talouden kehitys on ollut heikkoa erityisesti palvelusektorilla. Kehitystä on vaikeuttanut vakavana pysynyt tautitilanne niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa, minkä vuoksi rajoitustoimia on jouduttu tiukentamaan ympäri maailmaa. Maaliskuun alussa valtioneuvosto totesi Suomen olevan toistamiseen poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi, minkä lisäksi uusia tiukennuksia suunnitellaan yhä lisää pandemiasta voimakkaimmin kärsiville alueille. Ravintolat suljettiin epidemian leviämis- ja kiihtymisalueilla 8.3.2021. Joillakin toimialoilla tiukat rajoitustoimet ja yritysten konkurssit ympäri maailmaa ovat hidastaneet toimitusketjuja ja vaikeuttaneet tavaroiden saatavuutta.

Talouden selvä elpyminen siis kestää vielä hetken ja joidenkin palvelualojen yritysten kestokykyä koetellaan kevään aikana rajusti. Mitä todennäköisemmin konkurssien lukumäärä ja työttömyys kasvavat lähikuukausina. Näistä haasteista huolimatta suhdannelaitokset odottavat talouskasvun nousevan jo tänä vuonna selvälle plussalle. Monessa ennusteessa kasvunäkymiä on jopa nostettu viime kuukausina odotettua paremmin toteutuneen vuoden 2020 talouslukujen perusteella.

Talouskasvun oletetaan piristyvän kuluvan vuoden loppupuolella nopeasti, kun rokotekattavuus lisääntyy, tautitapaukset vähenevät ja rajoitustoimia päästään purkamaan. Ennusteet odottavat tyypillisesti, että talouskasvu kuroo koronakriisiä edeltäneen tuotannon tason kiinni viimeistään vuonna 2022. Bruttokansantuotteen volyymin ennakoidaan kasvavan noin 2-3 prosenttia vuonna 2021. Tuoreimpien suhdanne-ennusteiden mukaan tuotannon volyymin kasvu kiihtyy hieman vielä vuonna 2022, mutta sen jälkeen kasvu hiipuu tavanomaiselle trendikasvu-uralle.

Kasvun ajurina toimii vuonna 2021 yksityinen kulutus, joka ei ole päässyt purkautumaan viime kuukausina normaalilla voimalla. Myös tavaravientikysyntä piristyy, mutta palvelujen viennissä esimerkiksi matkailun kehitys voi takkuilla vielä pitkään. Viennin elpymistä tulee mittavat elvytyspaketit erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa. Yritysten investointinäkymät ovatkin tällä hetkellä valoisammat kuin pitkään aikaan.

Ehdottomasti suurin riski ennusteiden toteutumiselle on se, että tautitilanne ei hellitäkään lähikuukausina rokotekattavuuden lisääntymisestä huolimatta. Näin voi käydä esimerkiksi virusmuunnosten kehittyessä ja levitessä ympäri maailmaa. Tällöin rajoitustoimista ei voitaisi luopua vielä syksymmälläkään. Tämän riskin todennäköisyyttä lisää se, että rokotteita on saatu kehittyviin maihin vasta hyvin vähän ja rokottaminen on näissä maissa vasta alkutekijöissä. Korona, sen erilaiset virusvariantit ja taudin torjuntatoimet ovatkin seuranamme ainakin jossain määrin vielä pitkään.

Lisää tilastotietoja täällä.