Henkilöstömitoituksia suositellaan

Opiskeluterveydenhuollon opas on uusittu vuonna  2020 ja päivitetty alkuvuodesta 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 16.4 2021 opiskeluterveydenhuollosta kuntainfon  taatusti havahduttavalla otsikolla ”Opiskeluterveydenhuoltoon uudet henkilöstömitoitussuositukset”.  Päivitettyyn opiskeluterveydenhuollon oppaaseen on lisätty suositukset terveydenhoitajan ja lääkärin henkilöstömitoituksesta.

Suositusten mukaan toisella asteella tulisi olla yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 570 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 1 800 opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja 1 200 opiskelijaa kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 3 300 opiskelijaa kohti.  Suositeltu mitoitus edellisessä oppaassa vuonna 2006 oli 600 - 800 toisen asteen opiskelijaa terveydenhoitajaa kohden.

Jos ehdit jo laskea, kuinka monta uutta lääkärin ja terveydenhoitajan virkaa tämän toteuttaminen kunnassasi vaatisi ja mitä se maksaisi, unohda se. Uusien henkilöstömitoitusten on päinvastoin määrä säästää kustannuksia. Oppaan mukaan  mitoitusten toteuttaminen mahdollistaa opiskeluterveydenhuollon palvelujen tarjoamisen lainsäädännön mukaisena kokonaisuutena, mikä vähentää päällekkäistä työtä, parantaa hoidon jatkuvuutta ja sitä kautta säästää kustannuksia.

Oppaassa suositellaan, että terveydenhoitajien ja lääkärien lisäksi opiskeluterveydenhuollossa voisi työskennellä terveydenhuollon psykologeja sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautuneita sairaanhoitajia, jotka osallistuvat opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen ja tarjoaisivat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Henkilöstöön voisi oppaan mukaan kuulua myös fysioterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, puheterapeutteja tai erikoislääkäreitä. Nämä siis mitoitukseen laskettavien terveydenhoitajien ja lääkärien lisäksi. Kaikki varmasti tarpeellisia asiantuntijoita, mutta valitettavasti myös niitä, joista on koko maassa huutava pula.

Oppaan päivitystyöhön osallistuivat sosiaali- ja terveysministeriö, THL, KELA, YTHS, Helsingin yliopisto sekä joukko oman alansa asiantuntijoita. Kunnat tai Kuntaliitto niiden edustajana eivät olleet mukana, vaikka opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu säilyy toisen asteen osalta kunnilla edelleen.

Kuntaliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että oppaassa ei ole huomioitu oppivelvollisuuden laajenemista koskevan lain voimaantuloa ja kuntiin ja muihin koulutuksenjärjestäjiin kohdistuvia velvoitteita eikä niistä aiheutuvia kustannuksia. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilas- ja opiskeluhuollon kokonaisuutta.

Näkemyksemme mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon resursseja ja tehtäväkuvia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja suunnata resursseja työn tavoitteiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Yksittäisiin ammattiryhmiin kohdistuvat mitoitusesitykset ovat epätarkoituksenmukaisia kokonaisuuden kannalta. Nyt näin on kuitenkin tehty. Henkilöstömitoitukset voivat  johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja estää uusien innovatiivisten ja asiakasystävällisten toimintatapojen käyttöönottoa.

Suositus on suositus ja kunnat ottavat sen huomioon opiskelijoiden tarpeen ja kunnan mahdollisuuksien mukaan. Suositukset luovat kuitenkin riskin siitä, että ne alkavat elää omaa elämäänsä ja valvontaviranomaiset alkavat suhtautua niihin aivan kuin ne olisivat velvoittavia. Tämä ei valitettavasti olisi ensimmäinen kerta.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus:” Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea. Säädetään sitovista mitoituksista toisen asteen opiskeluhuollon palveluihin.” Kuraattori- ja psykologipalveluihin on siis tulossa lakisääteiset mitoitukset ja opiskelijaterveydenhuoltoon mitoituksia ujutetaan oppaassa olevan suosituksen kautta.