Haminassa kestävyys ulottuu ympäristöön, yhteisöön ja talouteen: Kuntaliiton ennakointityö apuna

Agenda 2030 löysi tien Haminan strategiatyöhön ja oppimisen käsikirjaksi Kuntaliiton järjestämien kestävän kehityksen työpajojen kautta. Haminan kaupungin strategiatyö käynnistyy vuoden 2022 alussa. Kestävän kehityksen merkitys ja rooli tulevat nousemaa entistäkin enemmän keskiöön. Kestävä kehitys on tärkeä veto- ja pitovoima- sekä kilpailutekijä. 

Haminassa strategiaa ja tulevaisuuteen varautumista tehdään yhteistyössä. Yhteistyö tarkoittaa kohtaamisia: yhdessä ajattelua, uudistumista ja jatkuvaa oppimista. Tulevaisuutta rakennetaan päättäjien, virkamiesten ja kuntalaisten kanssa yhdessä. 

Strategiapajatyöskentely skenaarioineen auttoi arvioimaan kaupunkimme nykytilaa ja buustaa nyt eteenpäin. Viitteitä Haminasta “muutoksen moottorina” löysimme paljon, mutta myös loittonevan kunnan piirteet kolahtivat. Ja sitähän me emme halua olla. Esimerkiksi digisyrjäytymisen uhka on valitettavasti todellinen.

Muutoksen moottorina haluamme erityisesti tukea yksilöiden, yhteisöjen sekä yritysten elinvoimaa huomioiden kestävän kehityksen tavoitteet.

Kuntaliiton toimesta ennakkoon kerätyt esimerkit kestävän kehityksen keinoiksi läheltä ja kaukaa ovat innostaneet ajattelemaan strategiatyötä ja keinovalikoimia ennakkoluulottomasti ja luovasti.

Kestävä kehitys on jo pitkään ollut osa Hamina kaupungin strategiaa. Kaupunki on jo noin 10 vuotta ollut Hinku-kunta. Kaupunkistrategiassa ”Ekologinen” Hamina on hallinnon ja toiminnan läpileikkaavana strategisena tavoitteena. Teot ja toimenpiteet ovat olleet pieniä ja isoja, valaistuksen uusimisesta isoihin teollisuus- ja yrityshankkeisiin.

Sosiaalisen kestävyyden käsitteen ymmärtäminen laajasti tulee jatkossa edelleen vahvistamaan kaupunkimme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa. Emme halua jättää ketään yksin.

Kuntaliiton ja kuntien kanssa yhdessä tehty skenaariotyö on antanut ideoita muilta kunnilta mm. kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentamiseksi. Hallinnon osallistuminen kuntalaisten arkeen (vrt. empaattinen hallinto) ja hallinnon toimintamallien uudistaminen on saanut vauhtia työpajatyöskentelystä.

Taloudellisen kestävyyden merkitys korostuu jatkossa entisestään. Julkinen talous on ollut jo vuosia alijäämäinen ja koronan myötä valtion velka on kasvanut massiivisesti. Väestön vanheneminen ja työikäisen väestön määrän pieneneminen haastavat julkisen talouden kestävyyttä vielä pitkään. Kuntien on kannettava vastuunsa osana julkisen talouden rakenteellisen alijäämän korjaamista ja pystyttävä parantamaan palveluiden tuottavuutta.

Väkiluvun pienentyessä on asukaskohtaisen lainamäärän pienentämisen oltava kestävän talouden mittari, jotta nuorille ja tuleville sukupolville ei jätetä kohtuutonta taakkaa kannettavaksi.