Hallituksen linjaus TE-palvelujen siirrosta kunnille on huomioitava jatkuvan oppimisen kehittämisessä 

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keskustelun jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämisestä koulutusjärjestelmässä tiistaina 12.10.2021 järjestetyllä avoimella verkkotilaisuudella. Jatkovalmistelun pohjaksi opetus- ja kulttuuriministeriö oli laatinut keskustelumuistion Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen koulutusjärjestelmässä. 

Avoin verkkotilaisuus ja keskustelun avaus oli tervetullut tuulahdus avoimemmasta toimintamallista.  Väestön kehitys, työelämän osaamistarpeiden nopea muutos sekä näköpiirissä oleva osaajapula vaativat muutoksia myös koulutusjärjestelmäämme, jotta se pystyy vastaamaan tulevien vuosikymmenten haasteisiin. Jatkuva oppiminen on kuitenkin vain osa koulutusjärjestelmän kokonaisuutta, joten sen kehittäminen tullee vaikuttamaan myös koko koulutusjärjestelmään. 

 Lainataksemme Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuomista, ”Koulutusjärjestelmä on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki.”  

Jatkuva oppiminen on tärkeimpiä välineitä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen, jotta he voivat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Työelämässä olevien osaamisen kehittämisellä voidaan taas ehkäistä työttömyyttä ja parantaa työn tuottavuutta.  

Hallitus on linjannut TE-palvelujen siirrosta kunnille. Valmistelu on käynnissä ja siirto toteutetaan vuoden 2024 aikana. Jotta kunnat voivat ansiokkaasti ja vaikuttavasti hoitaa tätä uutta tehtäväänsä, tulee jatkuvan oppimisen kehittämisen linjausten luoda kunnille aidot mahdollisuudet käyttää osaamisen kehittämistä välineenä työllisyys- ja elinkeinopalveluiden hoitamisessa.  

Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli osaamisen kehittämisessä. Yli puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista on yli 25-vuotiaita ja kaksi kolmasosaa ammatillisen oppivelvollisuusiän ylittäneitä. Kunnat rahoittavat ammatillista koulutusta vuosittain noin miljardilla eurolla valtion rahoitusosuuden ollessa hieman alle yhden miljardin. Tämä rahoitus kattaa niin ammatillisen koulutuksen oppivelvollisten kuin jatkuvan oppimisen ammatillisen koulutuksen. Kunnat ovat myös pääasiallisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. 

On siis luontevaa, että kuntien roolia ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmässä vahvistetaan. Lisäksi jatkuvan oppimisen ekosysteemin tulee kytkeytyä kiinteästi kuntien vastuulle tuleviin TE-palveluihin.  

Kuntien ja valtion kumppanuutta tulee vahvistaa, onhan kysymys kuitenkin yhteisestä asiasta. Kansallisen tason strategisen ohjauksen tulee olla tasapainossa paikallisen päätöksen teon kanssa. Vain näin voidaan luoda aidosti kuntalaisia ja työelämää palveleva joustava työ- ja elinkeinopalveluiden kokonaisuus.