Vapaaehtoiset arjen sankareina tänäkin vuonna

”Kalenteri on aika täynnä”, totesi eläkkeellä oleva tuttuni, kun yritimme viime talvena sopia yhteistä tapaamista. Maanantaina jumppa, tiistaina kuoron esiintyminen ikäihmisten palvelutalolla ja torstaina potilasjärjestön kokous. Ai niin, ostatko lipun hyväntekeväisyyskonserttiin?

Olin tietysti iloinen vanhan rouvan aktiivisesta elämäntavasta, vaikka minä en heti mahtunutkaan hänen kalenteriinsa. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja pitää kiinni elämässä.

Keväällä kuitenkin kaikki näytti muuttuvan. Vaikka kasvokkain tapahtuvan toiminnan sijaan luotiin nopeasti myös uudenlaisia osallistumisen tapoja, osa vapaaehtoistoiminnasta siirtyi tauolle.

Tauon pituus osoittautui ensiodotusta pidemmäksi, mikä on herättänyt huolen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vajeista. Samaa huolta toi esille THL:n tuore asiantuntija-arvio https://www.julkari.fi/handle/10024/140661, jossa se totesi sosiaalisten kontaktien rajoitusten lisänneen yksinäisyyttä ja liikunta- ja harrastetoiminnan keskeytysten ohella laskeneen toimintakykyä. 

Taitoa nähdä kauemmas

Tilanteessa, jossa yhteiskunnan resilienssi – kyky selviytyä poikkeusoloissa ja palautua siitä – on koetuksella, tarvitaan taitoa nähdä kauemmas. On tärkeä huolehtia sosiaalisesta pääomasta – siitä liimasta ja yhteisöllisyydestä, joka auttaa meitä luottamaan toisiimme. Vastakkainasettelulle ja vihapuheelle ei saa antaa tilaa. Vapaaehtoistoiminta on yksi keino lisätä luottamusta eri ihmisten välillä.

Hyvät käytännöt jakoon

Järjestöissä ja kunnissa on kehitetty uusia vapaaehtoistoiminnan keinoja ihmisten osallisuuden lisäämiseksi. Puhelinringit, virtuaalikahvit ja yhteiset luontoretket pitävät kiinni arjessa ja tuovat kaivattuja kontakteja. Nyt on oikea aika saada hyviä käytäntöjä vielä parempaan lentoon. Nyt ei voi himmata, vaan yrittää löytää ne keinot, jotka vallitsevassa tilanteessa on mahdollista ja turvallista toteuttaa.

Nyt on myös oikea aika vahvistaa olemassa olevien vapaaehtoisten osaamista ja jaksamista. Mikä heidän elämänvaloaan pitää yllä poikkeusaikana? Ja miten me varmistamme, että vapaaehtoistoiminnan järjestämisen rakenteet ovat iskukunnossa, jotta mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä on tarjolla siinä vaiheessa, kun tekijöitä on taas enemmän.

Kansalaisareena nostaa vapaaehtoistyön merkitystä palkitsemalla vuoden vapaaehtoisen kansainvälisen vapaaehtoistoiminnan päivän alla 4.12. Vapaaehtoisista on arjen sankareiksi tänäkin vuonna - tai ehkä nimenomaan ja erityisesti juuri tänä vuonna!

Elina Varjonen on Kansalaisareenan toiminnanjohtaja. Hän on intohimoinen vapaaehtoistyön ja kansalaistoiminnan edistäjä ja järjestötoiminnan tuntija. Varjonen työskenteli aiemmin STEAssa erityisasiantuntijana järjestötoiminnan avustamisen parissa.