Väestönkasvusta elinvoimaa – vieraskielisten työllisyys nousuun

Väestönkasvu on pitkälti maahanmuuton varassa ja väestö keskittyy kaupunkeihin. Väestönkasvun lisäksi työllisyyden ja kotitalouksien tulojen kehitys ovat tärkeitä tekijöitä kaupunkien elinvoiman kannalta. Tässä blogissa työllisyyttä ja kotitalouksien tuloja tarkastellaan Kelan etuuksien tilastotietojen avulla. Työttömyysturvaa, yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea saavat työtä vailla olevat ja pienituloiset kotitaloudet, joten ne antavat hyvän kuvan alueellisista eroista ja kehitystarpeista erityisesti vieraskielisen väestön osalta.

Vieraskielisten osuudessa merkittäviä eroja alueiden välillä

Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään alueiden vertailua varten. Pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen on erotettu omaksi ryhmäkseen, jossa asui 21 prosenttia 18 vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2018. Muut yli 50 000 asukkaan kaupungit sekä Kokkola ja Kajaani (C23 kaupungit) muodostavat toisen ryhmän, jossa asui 35 prosenttia. Kolmannessa ryhmässä ovat muut kaupungit ja kunnat, ja ryhmän osuus väestöstä oli 44 prosenttia.

Vieraskielisten osuus vaihtelee merkittävästi kolmessa kuntaryhmässä. Äidinkieleltään vieraskielisiä oli selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla oli vieraskielisiä 16 prosenttia 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. Muiden C23 kaupunkien asukkaista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja muiden kuntien asukkaista 3,5 prosenttia.

Etuuksien saajien eniten C23 kaupungeissa

Kelan kolmen tässä tarkastellun etuuden saajia oli suhteessa väestöön eniten C23 kaupunkien ryhmässä (Kuvio 1). Alueelliset erot olivat samansuuntaiset sekä kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvassa että vieraskielisessä väestössä. Tosin pääkaupunkiseudun ja muiden C23 kuntien välillä on vain pieni ero yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen saajien osuudessa. Vieraskieliset saivat Kelan etuuksia huomattavasti yleisemmin kuin äidinkieleltään suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset.

Kelan työttömyysturvan saajien osuus vieraskielisestä väestöstä oli C23 kaupunkien ryhmässä selvästi suurempi (30,5 %) kuin pääkaupunkiseudulla (22,4 %) tai muissa kunnissa (21,7 %). Myös kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien ryhmässä Kelan työttömyysturvan saaminen on yleisintä C23 kaupungeissa. Kelan työttömyysturvaa eli peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat työttömät, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, esimerkiksi nuoret ja pidempään työttömänä olleet. Kelan työttömyysturvaa saavien osuus kertoo toisaalta työttömyydestä ja toisaalta työttömien kuulumisesta Kelan työttömyysturvaa saavien joukkoon.

Yleinen asumistuki on kolmesta tarkastellusta etuudesta laajimmin käytetty. Pääkaupunkiseudulla ja muissa C23 kaupungeissa noin kolmannes vieraskielisistä sai yleistä asumistukea ja noin 15 prosenttia kotimaista kieltä puhuvista. Muissa kunnissa yleisen asumistuen saajien osuus oli huomattavasti pienempi, vieraskielisistä 20 prosenttia ja kotimaisten kielten ryhmässä 7 prosenttia. Yleistä asumistukea voivat saada pienituloiset elämäntilanteesta riippumatta, esimerkiksi opiskelijat, työttömät ja pienituloiset työssäkäyvät. Suurissa kaupungeissa erityisesti opiskelijoiden suuri määrä nostaa yleisen asumistuen saajien osuutta.

Pääkaupunkiseudulla ja muissa C23 kaupungeissa perustoimeentulotukea sain noin 6 prosenttia kotimaista kieltä puhuvista ja yli 20 prosenttia vieraskielisistä. Muissa kunnissa noin 4 prosenttia kotimaista kieltä puhuvista ja 15 prosenttia vieraskielisistä. Perustoimeentulotuki on viimesijainen ja tarveharkintainen tuki, jota voi saada, kun muut tulot eivät riitä menoihin. Perustoimeentulotukea tarvitsevat muiden muassa muita sosiaaliturvaetuuksia saavat, joilla tulot eivät riitä asumismenoihin ja nuoret, jotka eivät saa työttömyysturvaa lainkaan.

Kotoutumista kehitettävä edelleen

Erot etuuksien saajien osuudessa vieraskielisten ja kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien välillä kertovat siitä, että vieraskielisten työllisyys on heikompaa ja tulot ovat pienemmät. Vieraskielisen väestön työllisyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota C23 kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Vieraskielinen väestö on hyvin moninaista, esimerkiksi iän tai lähtömaan suhteen. Vieraskielisten taustassa voi olla eroja eri alueiden välillä, mikä voi näkyä myös erilaisena etuuksien tarpeena eri alueilla. Esimerkiksi nuoret saavat Kelan etuuksia vanhempia ikäryhmiä yleisemmin.

Vieraskielisten joukossa on paljon opiskelijoita, lapsia kotona hoitavia ja muita työvoiman ulkopuolella olevia. Työttömyysturvan saaminen edellyttää työnhakijaksi ilmoittautumista ja työmarkkinoiden käytettävissä olemista. Yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea voivat saada pienituloiset elämäntilanteesta riippumatta. Myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ryhmien siirtymistä työmarkkinoille kannattaa edistää.

Monet vieraskieliset ovat tulleet työn perässä. Maahan muuttaneet tuovat tärkeää osaamista moniin organisaatioihin ja työvoimaan aloille, joille on vaikea löytää tekijöitä. Työttömyysturvaa saavien osuus vieraskielisistä kertoo kuitenkin siitä, että kaikki eivät löydä työtä ja polkuja työmarkkinoille tulisi edelleen raivata ja nopeuttaa.

Kaupunkien kannattaa tukea toimia, joilla vieraskielisten työllisyys paranee ja tulot kasvavat. Kaupunkien keskeinen kysymys on, miten väestönkasvusta saadaan elinvoimaa.

Mihin tiedot perustuvat?

Tiedot perustuvat Kelan etuusrekisterien tietoihin vuodelta 2018. Kohdejoukkona on 18 vuotta täyttäneet 31.12.2018 Suomen väestöön kuuluneet henkilöt. Äidinkieleltään suomen-, ruotsin- ja saamenkieliset on luokiteltu kotimaisten kielten ryhmään, muut äidinkielet vieraskielisten ryhmään. Tieto äidinkielestä ja kotikunnasta ovat vuoden 2018 lopun tilanteen mukaan. Henkilö määritellään Kelan etuuden saajaksi, jos hän on vuoden aikana saanut etuutta nollaa suuremman summan. Ruokakuntakohtaisen yleisen asumistuen ja perhekohtaisen perustoimeentulotuen saajia ovat kaikki ruokakuntaan tai perheeseen kuuluneet.

Kuvio 1. Kelan työttömyysturvaa, yleistä asumistukea ja perustoimeentulotukea saaneiden osuus vieraskielisestä ja kotimaista kieltä äidinkielinään puhuvasti väestöstä eri kuntaryhmissä, 2018. Lähde: Kela.

Kirjoittaja työskentelee tutkimuspäällikkönä Kelassa. Kirjoitus on tuotettu osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia.