Työllisyyspalveluiden muutos ei ole vain mahdollisuus, vaan ainoa vaihtoehto

Nykyinen työllisyysasioiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, palvelut ovat osittain päällekkäisiä ja roolit kaipaavat selkiinnyttämistä. Hallitusohjelma antaa perusteet työvoima- ja yrityspalveluiden palvelurakenteen uudistamiselle ja kuntien roolin vahvistamiselle. Hallitusohjelman mukaan työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. 

Työllisyydellä on suuri vaikutus julkiseen talouteen ja työn tekeminen on monella tapaa ihmisten hyvinvoinnin ytimessä. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää uusien palvelujen ja toimintatapojen kehittämistä. Työllisyys- ja yrityspalveluiden osalta järjestämisvastuusta ja taloudellisista kannustimista pitää jatkossa muodostua nykyistä selkeämpi ja läpinäkyvämpi kokonaisuus, joka edistää työllisyyden kestävää kasvua. 

Kun puhutaan työllisyyden edistämisestä, puhutaan samalla myös asiakaslähtöisyydestä, palvelutarpeen arvioinnista, monialaisista palveluista, osaamisen vahvistamisesta, työnantajayhteistyöstä ja työllisyyden talousvaikutuksista. Esimerkiksi asiakkaan palveluprosessissa sinänsä tärkeät tietosuojaan liittyvät asiat muodostavat nykyisellään esteitä järkevälle tekemiselle asiakastyössä. 

Työvoimapalvelujen toimivuus ei ole kuitenkaan kiinni jostain yksityiskohdasta, sillä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus syntyy kokonaisuuden toimivuudesta.  

Miten palvelut voidaan järjestää hallitusohjelman linjauksia noudattaen? 

Työvoima- ja yrityspalveluiden palvelurakenneuudistuksen valmistelu käynnistyi viime kesänä. Työ- ja elinkeinoministeriön esiselvityksessä vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä viiteen ennalta määriteltyyn skenaarion, joissa työvoima- ja yrityspalveluiden järjestäjärakennetta oli muutettu johonkin suuntaan. 

Kunnat ja Kuntaliitto työstävät esiselvityksessä esiin nostettua kuntakentän yhteisen ratkaisumallia. Kunnat haluavat pitkäaikaisen, toimivan ratkaisun työllisyyden hoitoon. Kuntapohjaisella ratkaisumallilla tavoitellaan muun muassa korkeampaa ja laadukkaampaa työllisyysastetta, työvoiman saatavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista, julkistalouden kestävyyttä sekä kuntien ja alueiden elinvoimaa. 

Kuntapohjaista ratkaisumallia valmistellaan syksyn aikana yhdessä kuntien kanssa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Kuntien osaaminen työllisyyspalvelujen järjestämisessä tunnistettu ja tunnustettu

Vuoden 2021 alussa käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut pohjustavat tietä työvoima- ja yrityspalveluiden palvelurakenteen kokonaisuudistukselle. Kokeiluissa kokeilukuntien vastuulle siirtyvät kaikki kunnissa asuvat nuoret ja maahanmuuttajat sekä työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Kokeilukunnat ympäri Suomea valmistautuvat jo nyt paikallisilla ja alueellisilla ratkaisuillaan tulevaan palvelurakenneuudistukseen.

Kuntia yhdistää halu edistää työllisyyttä, vahvistaa kunnan elinvoimaa ja sitä kautta myös kuntalaisten hyvinvointia. Kunnilla on mahdollisuus integroida koulutus-, sote-, nuoriso-, elinvoima- ja kotoutumispalveluita sekä muun muassa kolmannen sektorin palveluita osaksi työllisyyden hoitoa. 

Kunnilla, kuntayhtymillä ja kuntien yhteistyöllä ja verkostoilla tulee jatkossa olla oma rooli ja toimivaltaa työllisyydenhoidossa. Kun on vahvasti kirjattu, että työllisyysratkaisuja saavat tehdä kunnat, ja halutessaan yhteistyössä useammat kunnat, on se myös vahva linjaus siihen suuntaan, että paikalliset ja alueelliset erot tullaan jatkossa ottamaan entistä paremmin huomioon.

Kun kuntien roolia selkeytetään ja toimintamahdollisuuksia vahvistetaan, päästään jo lähemmäs syksyn budjettiriihen yhteydessäkin esiin nostettua pohjoismaista työllisyydenhoidon mallia. Työllisyydenhoito edellyttää sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnan tasolla hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita. 

Verkostoituminen on tämän päivän monimutkaisessa toimintaympäristössä välttämätöntä ja tärkeä osa tulevaa palvelurakenneuudistusta. Myös palveluihin ja etuisuuksiin liittyvät rahoitusvastuut tulee uudistaa siten, että malli kannustaa työllisyyden edistämiseen.

Kuntakentän yhteinen ratkaisumalli julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden palvelurakenneuudistuksesta julkaistaan tiistaina 15.12.2020 suorassa Työllisyystiistai-lähetyksessä.