Minna Punakallio 11.5.2020

Talouskatsaus keväällä 2020: Korona mullisti niin arjen kuin talousnäkymät kaikilla sektoreilla

Suomen bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1,0 prosenttia. Kasvu oli voimakkainta vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. Vuoden viimeinen neljännes oli odotettua vaimeampi. Koko vuoden noin yhden prosentin BKT-kasvu oli selvästi hitaampaa kuin muutamana edeltävänä vuonna. Työttömyysaste oli viime vuonna pienempi ja työllisyysaste korkeampi kuin vuonna 2018. Lähtötilanne koronakevääseen oli siis hyvin samankaltainen kuin finanssikriisiä edeltävänä vuonna 2008.

BKT 2019-2024

Suomen talouskasvu kertyi viime vuonna useilta teollisuuden ja palveluiden toimialoilta. Toimialoista voimakkaimmin kasvoivat sähkö- ja elektroniikkateollisuus, informaatio- ja viestintäpalvelut sekä liike-elämän palvelut. Arvonlisäys supistui sen sijaan metsäteollisuudessa, energiahuollossa, rahoitus- ja vakuutustoimialalla sekä rakentamisessa. Kaikkiaan yksityinen palvelutuotanto kasvoi parilla prosentilla ja teollisuus 1,2 prosentilla.

Kansantalouden kysyntäeristä voimakkaimmin kasvoi viime vuonna vienti, sillä viennin volyymi lisääntyi peräti 7,2 prosentilla. Tavaraviennin kasvua nosti mm. ulkomaille vuonna 2019 luovutetut laivatilaukset, mikä oli osasyy siihen, että toimialoittain arvonlisäys kasvoi hyvin erityisesti metalliteollisuudessa.

Kansantalouden suurimman kysyntäerän eli yksityisen kulutuksen määrä kasvoi viime vuonna yhden prosentin. Sen sijaan investointitavaroiden kysyntä oli vaimeaa niin, että investointien volyymi laski viime vuonna lopulta 0,8 prosenttia. Myös julkiset kulutusmenot supistuivat.

Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuonna 6,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 prosenttia. Työllisyysaste nousi 72,6 prosenttiin. Työllisten määrä kasvoi viime vuonna 0,9 prosenttia ja tehdyt työtunnit 0,8 prosenttia. Talouden tuottavuus työtuntia kohti laskettuna parani 0,4 prosenttia.

Kansantalouden palkkasumma kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia. Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa liikevoittoa, kasvoi 4,8 prosenttia vuodesta 2018.

Korona mullisti niin arjen kuin talousnäkymät kaikilla sektoreilla

Koronaviruksen laajenemisella maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja sen vuoksi käyttöön otetuilla rajoitustoimilla ympäri maailmaa on ollut erittäin rajuja vaikutuksia talouskasvuun. Kysyntä pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kuin seinään niin matkailu- ja ravintola-alalla kuin muillakin työvoimavaltaisilla palvelualoilla ympäri Eurooppaa. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu missään aikaisemmassa talouskriisissä.

Rajoitustoimien vaikutukset näkyvät myös alkutuotannossa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät teollisuusyrityksissä komponenttiongelmina, mutta viiveellä myös pienentyneenä kysyntänä maailmantalouden kasvun heikentyessä.

Talouskasvuun koronaviruksen vuoksi aiheutuvan kuopan syvyys riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkään epidemiaan liittyvät rajoitustoimet ja epävarmuus koronan terveyshaitoista ympäri Eurooppaa jatkuu. Vaikutukset ovat sitä vakavampia ja pitkäkestoisempia, mitä enemmän ne vaikuttavat kuluttajien luottamukseen, kysyntäkäyttäytymiseen ja investointeihin. On myös mahdollista, että koronakriisi laukaisee pitkittyessään uuden konkurssiaallon ja rahoitusmarkkinakriisin, sillä yritysten kannattavuus erityisesti heikosti kasvaneissa ja velkaantuneissa Euroopan maissa on heikko.

Korona pudotti kansantalouden taantumaan

Ennustelaitosten arviot koronapandemian vaikutuksista Suomen ja maailmantalouden talouskasvuun ovat synkät. Jokainen päivä, jolloin taloudet pysyvät suljettuina, aiheuttaa tulojen menetyksiä ja lisää konkurssiuhkaa. OECD:n mukaan talouden sulkeminen yhdeksi kuukaudeksi maksaa noin 2 prosenttia vuositason bruttokansantuotteesta. Karkeasti arvioiden Suomen talous supistuisi siis pelkästään sulkutoimien vuoksi tänä vuonna 4–6 prosenttia. Tämän pudotuksen päälle tulevat vielä käyttäytymisvaikutukset, sillä kuluttajat ja yritykset eivät mitä todennäköisemmin palaa välittömästi rajoitustoimien jälkeen entisiin kulutustottumuksiin.

Palvelualojen luottamusta kuvaavat ostopäällikköindeksit ovatkin romahtaneet maailmanlaajuisesti. Myös teollisuuden uudet tilaukset ovat jyrkässä laskussa. Maailmantalouden ennakoidaan suistuvan tänä vuonna ennätyssyvään lamaan. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan maailman 189 maasta 170:ssä bruttokansantuote henkeä kohden laskettuna supistuu tänä vuonna. Ensi vuonna maailmantalouden ennakoidaan kasvavan lähes 6 prosenttia.

Talousennusteisiin sisältyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta. Käänteet koronapandemian kehityksessä ja siihen reagoivissa rajoitustoimissa ovat olleet nopeita, ja tilanteet voivat muuttua loppuvuoden aikana niin parempaan kuin heikompaankin suuntaan. Sen vuoksi osa ennustelaitoksista Suomessa ei ole julkaissut alkuvuonna normaalia talousennustetta, vaan on julkaisuissaan kuvannut erilaisia skenaarioita pandemian kulutusta ja sen vaikutuksista tämän vuoden talouskasvuun.

Pääkohdat ennusteista on koottu liitteeseen 2: Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2020–2022.

On selvää, että koronaviruksesta aiheutuvat vähintään reilun kahden kuukauden sulkutoimenpiteet heikentävät tänä vuonna rajusti yksityistä kulutusta ja palvelusektoria. Valtiovarainministeriö ennakoi, että yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna 4 prosenttia. Heikompaa kehitysuraa ennakoiva Handelsbanken ennustaa yksityisen kulutuksen muutosprosentiksi -13. Vertailukohtaa voi etsiä esimerkiksi vuodesta 2009, jolloin finanssikriisin alkuaikoina yksityinen kulutus väheni 2,9 %.

Erot näkemyksissä heijastuvat luonnollisesti myös kuluvan vuoden BKT-ennusteeseen. Monissa ennusteissa BKT:n ennakoidaan supistuvan tänä vuonna noin 5 prosenttia. Osa ennustelaitoksista on varoitellut kuitenkin myös siitä vaihtoehdosta, että taloustaantuman syvyys lähentelee tänä vuonna 10-13 prosenttia. Heikompaa vaihtoehtoa pidetään usein jopa todennäköisempänä skenaariona kuin virallista perusennustetta.

Noudattaako elpyminen V- vai L-kirjainta?

Kuluvan vuoden taloustaantuman syvyyteen vaikuttaa talouden sulkutoimien pituuden ohella erityisesti se, että miten nopeasti talouskasvu piristyy entisille urille vai palautuuko kasvu entiseen kehitykseen enää ollenkaan. Esimerkiksi Handelsbankenin talousennusteessa onkin pohdittu, että noudattaako talouden elpyminen V-, U-, W- vai peräti L-muotoista käyrää. Kehitykseen vaikuttaa paitsi kuluttajien ja yritysten toiminta rajoitustoimien päättyessä niin myös hallitusten ja keskuspankkien päätökset ja mahdolliset elvytystoimet. Esimerkiksi Handelsbanken on tuottanut talousskenaarion niin V- kuin L-muotoisesta talouselpymisestä.

Jos talouden kasvu palautuu rajoitustoimien onnistuneen purkamisen jälkeen nopeasti entiselle kasvu-uralle niin talouskehitys kuluvana vuonna muistuttaa V-kirjainta. Talouskasvun V-muotoinen elpyminen edellyttää sitä, että tartuntojen leviämisessä rajoitustoimia purettaessa ei tapahdu yllätyksiä ja sitä, että kuluttajien käyttäytyminen pandemian jälkeen on samankaltaista kuin ennen koronakriisiä.

Tässä vaihtoehdossa maailmantalous laskee kuluvana vuonna noin 1-2 prosenttia ja kirii ensi vuonna ripeään, noin 6 prosentin, kasvuun. Suomessa talous sukeltaa syvälle kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, mutta elpyy sen jälkeen ripeästi. Noin 5 prosentin BKT-laskun sisältävät ennusteet perustuvat juuri V-tyyppistä talouden elpymistä odottavaan skenaarioon kuluvana vuonna. Ensi vuonna BKT kasvaa näissä ennusteissa tyypillisesti noin 5-7 prosentin vauhtia.

Jos talouden sulkeminen kestäisi sen sijaan koko vuoden 2020 ajan esimerkiksi viruksen uusien aaltojen vuoksi tai jos kotitalouksille suunnatut tukitoimenpiteet eivät ole riittävän tehokkaita niin talouskasvu jää lama-ajan kehitysuralle muistuttaen L-kirjainta. Talouskehitystä painaisi tässä vaihtoehdossa myös kuluttajakäyttäytymiseen ja yritysten investointeihin liittyvä epävarmuus sekä yhä vaikeammaksi käyvä työttömyys.

Maailmantalous supistuisi L-muotoisessa skenaariossa tyypillisesti reilut 5 prosenttia ja kasvaisi ensi vuonna vain vaivoin. Suomen BKT supistuisi tässä vaihtoehdossa noin 15 prosenttia vuonna 2020, ja työttömyysaste nousisi 13 prosenttiin. Korkean työttömyyden ja epävarmuuden vuoksi BKT kasvaisi seuraavina vuosina vain noin 2-4 prosenttia. Talouden elpyminen matalalta lähtötasolta olisi siis erittäin vaimeaa ja julkinen talous velkaantuisi voimakkaasti.

Mitä todennäköisimmin elpyminen koronapandemian aiheuttamasta talouskuopasta tapahtuu mallilla, joka jää edellä kuvattujen vaihtoehtojen väliin. BKT-kasvun ennustaminen ensi vuodelle sisältää tässä vaiheessa kuitenkin todella suurta epävarmuutta. Selvää on kuitenkin se, että ensi vuodesta tulee taloudellisesti erittäin haastava vuosi. Vaikka BKT-kasvu näyttäisikin jo vihreää niin työttömyys on korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Myös julkisen sektorin kustannuspaineet ovat korkealla ja velkaantuminen nousussa.