Puntaroiva kansalaiskeskustelu tuottaa harkitumpia kuntalaismielipiteitä – verkossa ja vieretysten

Liikennepolitiikka ja -järjestelyt ovat yksi vakioaihe, joka kuumentaa asukkaiden tunteita monissa kunnissa ja kaupungeissa. Miten saataisiin mahdollisimman monen asukkaan asiantuntemus kerättyä ja tiivistettyä sellaiseen muotoon, että se olisi helposti hyödynnettävissä liikennejärjestelyjä koskevassa päätöksenteossa? Millä tavalla saataisiin mukaan myös ne ryhmät, joiden ääni ei kuulu perinteisissä kuulemis- ja asukastilaisuuksissa?

Vastauksena muun muassa näihin kysymyksiin Turussa päädyttiin järjestämään puntaroiva kansalaiskeskustelu keväällä 2020. Turku keskustelee -kansalaispaneelissa yli 170 hengen monimuotoinen joukko turkulaisia keskusteli verkon välityksellä ja otti kantaa keskustan liikennejärjestelyjä koskeviin skenaarioihin, ja tulokset yllättivät niin osallistujat, kaupungin viranhaltijat kuin tutkijatkin.

Mitä ovat puntaroivat kansalaiskeskustelut?

Yksi suurimmista kansalaisten suoran osallistumisen haasteista on osallistumisen vinoutuminen ja tiettyjen ryhmien – kuten nuorten – aliedustus kerta toisensa jälkeen. Kritiikki kansalaisosallistumista kohtaan osuu toisinaan myös osallistumisen tuotoksiin: Moni kokee, että kansalaisten näkemyksillä olisi enemmän vaikutusta, jos ne pohjautuisivat tietoon ja harkintaan. Ratkaisuna näihin haasteisiin on eri puolilla maailmaa alettu järjestää puntaroivia kansalaiskeskusteluja, jotka tarjoavat punnittua tietoa ja näkökulmia päätöksentekoon. Ne auttavat päättäjiä tai äänestäjiä tekemään faktapohjaisia, huolelli­sesti eri näkökulmista puntaroituja päätöksiä.

Puntaroivassa kansalaiskeskustelussa edustava joukko tavallisia kansalaisia perehtyy johonkin poliittiseen kysymykseen ja keskustelee siitä pienryhmissä. Kansalaiskeskustelujen onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin ne on järjestetty, sekä niiden kytköksestä päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. PALO-hankkeen julkaisemassa oppaassa kerrotaan, mitä puntaroivan kansalaiskeskustelun menetelmät ovat, ja käydään läpi kuusi konkreettista rakennuspalikkaa, joista onnistunut kansalaiskeskustelu koostuu.

Rakentava keskustelu onnistuu myös verkossa

Turussa kansalaispaneelin osallistujat rekrytoitiin lähettämällä maaliskuussa 12 000 satunnaisesti valitulle 15-79 turkulaiselle kysely, jossa kysyttiin halukkuutta osallistua kansalaiskeskusteluun liikennejärjestelyistä sekä kerättiin muita taustatietoja. Kansalaispaneelin aikataulu määrittyi kaupungin yleiskaavatyön pohjalta, joten koronapandemian ja poikkeustilan alkaessa muutimme ripeästi suunnitelmia siten, että keskustelut pystyttiin käymään kokonaan verkon ja webbikameroiden välityksellä Zoom-ohjelmaa käyttäen. Kyselyyn vastasi 2 463 henkilöä, joista lopulta 172 valikoitui osallistujiksi keskusteluihin 7.-14.5.

He perehtyivät etukäteen liikennesuunnittelua koskeviin taustamateriaaleihin ja skenaarioihin (hidas muutos, ripeä muutos ja suuri muutos) sekä keskustelivat niistä noin kahdeksan hengen pienryhmissä, joissa keskustelua olivat mahdollistamassa lisäksi koulutettu moderaattori sekä tekninen tukihenkilö. Osassa ryhmistä oli lisäksi mukana kaupunginvaltuutettuja, koska tutkimme hankkeessa myös poliitikkojen roolia puntaroivissa kansalaiskeskusteluissa. Verkkoympäristö asettaa omat haasteensa liittyen esimerkiksi ilmeiden ja eleiden tulkitsemiseen sekä hiljaisempien osallistujien aktivointiin. Hankkeemme kokemuksen pohjalta webbikameroiden ja mikrofonien välityksellä käyty keskustelu oli kuitenkin hyvin rakentavaa ja muistutti kasvokkain käytävää ryhmäkeskustelua.

Taustatiedon ja keskustelun kautta harkitumpiin valintoihin

Keskustelun lopuksi jokainen osallistuja valitsi, mitä skenaariota hän kannatti eniten ja vastasi toisen kerran taustatietokysymyksiin. Kansalaispaneeli vaikutti onnistuneen hyvin tavoitteissaan eli rakentavan vuoropuhelun ja harkitun kuntalaismielipiteen luomisessa. Yli 75 prosenttia osallistujista koki oppineensa tarpeeksi tehdäkseen harkitun valinnan eri skenaarioiden välillä, ja yli 90 prosenttia koki oppineensa ymmärtämään omista mielipiteistään poikkeavia näkemyksiä.

Perehtymisen ja keskustelun seurauksena osallistujien mielipiteet muuttuivat yleisesti ottaen enemmän kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä suosiviksi. Yksityisautoilua suosivien toimenpiteiden kannatus laski, ja toisaalta valmius maksaa korkeampaa kunnallisveroa liikennerakentamisen takia lisääntyi. Etukäteen esitetyistä skenaarioista eniten kannatusta sai ripeän muutoksen skenaario, jota kannatti yli 50 prosenttia, ja toiseksi eniten suuren muutoksen skenaario, jota kannatti lähes 30 prosenttia osallistujista.

Mutta onko osallistumisella aitoja vaikutuksia?

Puntaroivan kansalaiskeskustelun rooli päätöksenteossa on usein neuvoa-antava. Kuten pitkäjänteisessä osallistumispolitiikassa ylipäänsä, myös kansalaiskeskusteluissa on tärkeää sopia etukäteen, mikä taho vastaanottaa kansalaiskeskustelun tuotokset ja miten niihin vastataan.

Turku keskustelee -kansalaispaneelin tulokset vietiin osaksi vuoteen 2029 luotaavan yleiskaavan valmistelua siten, että kansalaispaneelin suositus ripeän muutoksen skenaariosta tuli osaksi lausunnolle lähtevää yleiskaavamateriaalia, ja yksityiskohtaisempi raportti kuntalaismielipiteistä luovutetaan kaupunginvaltuustolle syksyllä 2020 samaan aikaan muiden kaavasta annettujen lausuntojen kanssa. Alustavat tulokset julkistettiin toukokuun lopussa kaikille avoimessa webinaarissa, jossa kaupunginjohtaja Minna Arve otti vastaan tutkijoiden yhteenvedon turkulaisten harkitusta mielipiteestä koskien keskustan liikennejärjestelyjä.

Vaikuttavuuden kannalta avainasemassa on oikeiden viranhaltijoiden – Turun tapauksessa kaavoituksesta vastaavien henkilöiden – mukanaolo kansalaispaneelin järjestelyissä. Turussa kansalaispaneelin viestiä on vahvistanut poliitikkojen osallistumisen lisäksi myös onnistunut poikkihallinnollinen yhteistyö kaupunkiorganisaation sisällä osallisuuden asiantuntijoiden, keskustan kärkihankkeen sekä kaupungin viestinnän kesken.

Rohkaisevia kokemuksia

Kansalaiskeskusteluihin osallistuminen on yleisesti ottaen hyvin myönteinen kokemus siihen valituille kansalaisille. Turku keskustelee -kansalaispaneelissa yli 90 prosenttia panelisteista osallistuisi uudelleenkin vastaavaan prosessiin ja toivoi kansalaispaneelien käyttöä kaupungin päätöksenteossa myös jatkossa. Myös tekniikka palveli järjestelyjä hyvin, ja etukäteen järjestettyjen testisessioiden ansiosta suurimmalle osalle Zoom olikin jo tuttu ympäristö ennen varsinaista kansalaiskeskustelun alkua. Nähtäväksi jää, millaiseksi yleiskaava lopulta muotoutuu ja mikä on kansalaispaneelin painoarvo. Toivottavasti kansalaiskeskusteluoppaan kansainväliset esimerkit sekä Turun kokemukset rohkaisevat muitakin Suomen kuntia keräämään harkitumpia kansalaismielipiteitä ja sitä kautta laajentamaan päätöksenteon tietopohjaa.

Maija Jäske (VTT) on tutkijatohtori Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksella. Hän tutkii demokraattisia innovaatioita ja oli järjestämässä Turku keskustelee -kansalaispaneelia. Tällä hetkellä hän seuraa mielenkiinnolla Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelun järjestelyjä sekä Ranskan ja Iso-Britannian ilmastopoliittisten kansalaiskeskustelujen tuloksia.