Nyt tarvitaan ”fantastista elvytystä”

Björn Wahlroos arvioi äskettäin (HS 10.5.) värikkääseen tyyliinsä koronaelvytyksen keinovalikoimaa väittämällä, että ”jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu”.

Hänen mukaansa emme tarvitse eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja.

Olisiko kuitenkin niin, että koronakriisistä selviytymiseksi tarvitsemme molempia, sekä yksityisiä että julkisia investointeja. Ja useimmiten ne tukevat toisiaan eivätkä kilpaile keskenään.

Kunnissa ja kaupungeissa jos missä tämä tiedetään. Yhdyskuntarakenteeseen, joukko- ja muuhun liikenteeseen, asumiseen, oppimis- ja tutkimusympäristöihin tai elinkeinojen edistämiseen kohdistuvilla toimenpiteillä yleensä edistetään joko suoraan tai välillisesti myös yksityisiä investointeja.

Kuntaliiton kysely, joka tehtiin koronakriisin jälkihoitoa pohjustavan valtiosihteeri Hetemäen työryhmän käyttöön, viittaa siihen, että koronakriisi tulee hidastamaan lähes puolessa kuntia ja varsinkin kaikkein suurimmissa kaupungeissa suunnitteilla olevia yhdyskuntarakenteen infrainvestointeja. Koronaepidemia ylipäänsä lisää merkittävästi ja monesta suunnasta myös investointiympäristön epävarmuutta.

Tätäkin taustaa vasten on varsin tervetullutta, että talouspolitiikan strategiaa koronakriisissä pohtinut työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama ekonomistiryhmä päätyi tuoreessa raportissaan Wahlroosista poikkeavaan arvioon julkisten investointien merkityksestä koronakriisistä noustaessa: ”Lupaavimmat mahdollisuudet kysynnän ja pitkän ajan kasvun samanaikaiseen vahvistamiseen löytyvät investoinneista yhteiskunnan perusrakenteisiin, ”infraan”. Kyse voi olla tie- tai ratahankkeista tai muusta julkisesta rakentamisesta. ”

Helposti unohtuu, että julkisissa investoinneissa on kysymys paitsi megahankkeiden, kuten isojen raideliikenteen investointien edistämisestä, myös useiden miljardien eurojen suuruusluokkaa olevan varsin arkisen infran korjausvelan takaisinmaksusta.

Koronakriisi ja sen jälkihoito korostavat entisestään tarvetta sille, että valtio neuvottelisi pikaisesti loppuun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen kanssa. Samoin MAL-sopimusten neuvottelemiseksi uusille Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduille tulisi edetä viivyttelemättä. Nämä sopimukset osaltaan poistavat pullonkauloja muun muassa asuntotuotannolta.

Kunnallistekniikan rakentamista vauhdittavia infra-avustuksia kannattaisi tässä tilanteessa kohdentaa muillekin kuin MAL-alueille. Valtion tukemaa asuntotuotantoa ja ARA-kannan korjaamista olisi myös perusteltua vauhdittaa avustuksien käyttömahdollisuuksia laajentamalla. 

Parhaimpia ovat sellaiset kestävästi elvyttävät investoinnit, joilla voidaan samanaikaisesti edistää työllisyyttä ja ilmastotavoitteita sekä rakentaa tai korjata sellaista, mikä olisi joka tapauksessa jossakin vaiheessa tehtävä - tai olisi pitänyt tehdä ajat sitten.

Tällaisia kohteita kunnissa riittää. Esimerkiksi sisäilmaongelmista kärsiviä ja öljyllä lämpiäviä kouluja ja päiväkoteja sekä kiinteistöjä olisi nyt otollista korjata kuntoon. Myös katu-, vesi- ja viemäriverkossa on runsaasti korjausvelkaa, jota nyt kannattaisi kuroa umpeen. Kestäviin liikkumismuotoihin kannattaa panostaa eikä joukkoliikenteen infraa pidä päästää romahtamaan lipputulojen laskiessa.

Valtion porkkanarahat vauhdittaisivat ja varmistaisivat olennaisesti tämän kaltaisia kestävästi elvyttäviä julkisia investointeja tässä poikkeuksellisen vaikeassa kuntatalouden tilanteessa, jolle ei näy loppua. Jotta kuokka saadaan pian maahan tai vasara heilumaan, tulee suunnitteluvalmiuden olla luonnollisesti jo valmiiksi korkea. 

Toivottavasti maan hallitus sisällyttää tuleviin korona-budjetteihin vahvan julkisten investointien piristyspaketin. Se olisi fantastista elvytystä ainakin, jos mittarina käytetään sujuvaa ja turvallista arkea, toimivia palveluja sekä yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä.

Lue myös:

Kuntakysely: ei uusia tehtäviä tai palveluvelvoitteiden laajenemista kunnille

Kestävästä elvytyksestä vauhtia kuntien ympäristöinvestointeihin