Mitä on uusi normaali koronapandemian jälkeen?  

Koronapandemia ravisteli keväällä kaupunkilaisten arkea monin tavoin. Keskustojen kadut tyhjenivät, kohtaamispaikat sulkeutuivat ja ihmiset lukkiutuivat koteihinsa. Etätyöskentelystä tuli monelle uusi tapa toimia. Tietokoneet valtasivat keittiöiden pöydät samalla kun toimistojen käytävät kaikuivat tyhjyyttään.

Nyt tämän hyvin erikoisen ja haasteellisen vuoden lopulla tunnelin päässä kajastaa valoa. Ensimmäiset rokotukset ovat jo maailmalla käynnistyneet. Toivomme, että palaamme pian takaisin normaaliin. Mutta mitä on normaali koronapandemian jälkeen?

Kuntaliiton koronaennakointityössä pohdimme, millaisia vaikutuksia koronalla on kaupunkeihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tarkastelussa tunnistimme, että korona-aika on vaikuttanut kaupunkeihin kohdistuviin muutosajureihin, muuttaen niiden suuntaa tai kiihdyttäen kehitystä. Tulimme siihen tulokseen, että kaupunkien on tulevaisuudessa luotava nahkansa ja rakennettava kilpailukykynsä uusien elementtien varaan. 

Koronapandemia muutti monilla sitä, miten, missä ja milloin teemme työtä. Olemme jo 1990-luvulta lähtien odottaneet, milloin etätyö, mobiilityö ja monipaikkainen työ lunastavat ne suuret odotukset, joita niihin on ladattu. Pandemia teki tämän viikossa ja nyt on vahva usko siihen, että paluuta koronaa edeltävään aikaan ei enää ole. Osa tekee jatkossakin työtä muualla kuin työpaikalla. Hybridityön erilaiset muodot jäävät elämään. Tämä vaatii ajattelutavan muutosta kaupunkisuunnittelussa. Ihmisten liikkumis-, asumis- ja tilatarpeet muuttuvat. Myös kaupunkien välinen muuttoliike, kilpailu työvoimasta sekä esimerkiksi kansainvälisen työvoiman vetovoimatekijät saattavat asettua uuteen asentoon.

Koronapandemialle on ollut ominaista digitaalisten palvelujen määrän kasvu. Pandemia pakotti kaupungit ja yritykset digiloikkaan. Nettiasioinnissa ja kotiin tuotavissa palveluissa on otettu iso askel, joka nyt viitoittaa tulevaisuuden kehityssuuntia. Suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa se, mitä tämä tarkoittaa kaupunkikeskustoille ja mille niiden vetovoima jatkossa rakentuu.  

Yhteisöllisyyden ja yhteiskuntaan kuulumisen tärkeys sekä ihmisten mahdollisuus kohdata toisiaan ovat poikkeusoloissa osoittaneet perustavanlaatuisen merkityksensä. Kaupunkien ydin ja idea on kohtaamisessa. Tätä tulee myös tulevaisuudessa vaalia. Samalla on pohdittava, miten sovittaa aito kohtaaminen ja digitaalinen yhteiskunta toisiaan vahvistavalla tavalla yhteen.

Kotona vietetty aika nosti esiin lähiympäristön laadun merkityksen. Myös mahdollisuus luonnossa liikkumiseen nousi korona-aikana tärkeään asemaan. Jääkö näistä meille pysyvämpiä tarpeita? Sitran juuri julkaisema ”Elämäntavat pandemian jälkeen” -selvitys antaa viitteitä siitä, että pandemia herätti ihmiset vaatimaan kaupunkiympäristöltä parempaa laatua. Tähän tarpeeseen kaupunkien on jatkossa vastattava asukkaitaan kuunnellen.

Tulevaisuuteen on avautunut koronapandemian myötä uudenlaisia polkuja. Monilla näistä poluista on noussut esiin eriarvoistumiskehitystä, johon emme ole osanneet valmistautua. Kaupunkien tehtävänä on varmistaa, että valittavat polut mahdollistavat kestävän, vastuullisen, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden kaikille.