Miltä kuntatalous näytti vuonna 2019?
Kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat vuonna 2019 alustavien Tilastokeskuksen tilinpäätösarviotietojen mukaan noin 3,9 prosenttia. Menojen kasvu oli erityisen voimakasta palvelujen ostoissa sekä avustuksissa. Kuntatalouden 3,9 prosentin menokasvu vastaa pitkän aikavälin tyypillistä keskiarvolukemaa. Menojen kasvun taustalla vaikutti paitsi väestön ikääntyminen niin myös kuntakentän palkankorotukset sekä kuntien tehtävien laajennukset kyseisenä vuonna.
Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ylsi vuonna 2019 noin 2,5 prosenttiin, joten tulokehitys alitti menojen kasvun selvästi. Näin siitäkin huolimatta, että kuntien valtionosuuksiin kohdistettiin joulukuussa 2019 alun perin vuodelle 2020 maksettavaksi suunniteltu kiky-kompensaatio. Kuntien tuloverojen kertymää pienensivät paitsi kyseisen vuoden alussa käyttöönotettu vuositulorajaan perustuva verokorttiuudistus ja tulorekisteriin liittyvät ilmoitusongelmat niin myös kuntaverosta tehtävien verovähennysten kasvu. Valtionosuuksien kehitystä vaimentavat kiky-kompensaatiosta huolimatta yhä lukuisat viime vuosina valtionosuuspohjaan tehdyt valtionosuusleikkaukset.
Tulojen ja menojen epätasapano aiheutti sen, että kuntatalouden tilikauden tulos heikkeni vuoden 2018 lukemasta edelleen. Noin 200 miljoonan euron suuruinen alijäämä oli kuitenkin odotettua parempi tilastotieto, sillä tilikauden tuloksen odotettiin vaipuvan vuonna 2019 kuntatalouden historian heikoimpaan lukemaan. Tulosta paransivat muutamat huomattavat kertaluonteiset myyntivoitot muun muassa Kajaanissa, Riihimäellä, Kuopiossa ja Sotkamossa.
Tilikauden tulos oli alijäämäinen kaikkiaan 225 kunnassa. Suurista kaupungeista ainoastaan Helsinki teki vahvasti ylijäämäisen tuloksen. Hyvän tuloksen taustalla olivat maltillinen menokehitys sekä hyvin kehittyneet verotulot muun muassa ansiotulojen vahvan kasvun myötä.
Lue lisää kuntien vuoden 2019 tilinpäätösten ennakkotiedoista: Kuntatalouden kriisi jatkuu: kuntakenttä jakautui kahtia uudella tavalla