Kunnilla on merkittävä rooli radonin torjunnassa - mittauskausi käynnistyi

Sisäilman radon on hajuton ja mauton maaperästä sisäilmaan kulkeutuva radioaktiivinen aine, joka on tupakoinnin jälkeen merkittävin tunnettu keuhkosyövän aiheuttaja. Lämmityskauden käynnistyessä on hyvä muistaa radonmittaukset niin työpaikoilla kuin asunnoissakin.

Kunnat ovat merkittäviä toimijoita sisäilman radonpitoisuuden vähentämisessä työnantajina ja kiinteistöjen omistajina sekä viranomaisina muun muassa terveydensuojelun, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan osalta.

Kunnan rakennusvalvonnalla on keskeinen rooli uusien rakennusten radontorjunnassa sekä rakentamiseen liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa. Neuvontaa tulisi antaa varsinaisten korjausten lisäksi esimerkiksi uusittaessa pientalojen ilmanvaihtoa painovoimaisesta koneelliseen ilmanvaihtoon.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo asuntojen ja muiden oleskelutilojen radonpitoisuutta ilmoitusten perusteella ja julkisia oleskelutiloja terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä. Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuutta valvoo Säteilyturvakeskus yhdessä työsuojeluviranomaisten (Aluehallintovirasto) kanssa.

Sisäilman laatu kuntoon - myös radonin osalta

Radonkaasu päätyy sisäilmaan joko rakennuksen alla ja ympärillä olevasta maa- ja kallioperästä, rakennustuotteista tai porakaivovedestä. Kiinteistöjen omistajat voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon tilojen käyttäjät altistuvat radonille kotona ja työpaikoilla. Suomessa rakennusten sisäilman radonpitoisuudet ovat maailman korkeimpia johtuen kallioperästä, rakentamistavasta ja ilmastosta.

Radonturvallinen rakentaminen sekä kiinteistöjen radonkorjaukset edistävät turvallista ja terveellistä sisäilmaa laajemminkin. Hyvin toimiva ja oikein mitoitettu ilmavaihto sekä muun muassa rakennuksen alapohjan tiiveys vähentävät sisäilman radonpitoisuutta ja samalla muitakin sisäilman epäpuhtauksia. Sisäilman radonpitoisuuteen tulisikin suhtautua samalla vakavuudella kuin rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä aiheutuviin sisäilmaongelmiin.

Kiinteistön radonpitoisuus kannattaa selvittää esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä kuten muutkin kiinteistön kuntoon ja sisäilman laatuun liittyvät tekijät. Myös rakennusten korjausten yhteydessä on syytä tehdä radontorjuntaa samanaikaisesti muiden korjausten kanssa.

Kansallinen radontorjuntasuunnitelma on julkaistu

Kuntaliitto on ollut mukana sosiaali- ja terveysministeriön ohjausryhmässä laatimassa kansallista toimintasuunnitelmaa radonista aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi.

Suunnitelmassa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot, joiden avulla radonista aiheutuvaa keuhkosyöpäriskiä voidaan Suomessa pienentää. Tavoitteiden toteutumista edistetään muun muassa parantamalla radonriskitietoisuutta ja vaikuttamalla kiinteistöjen omistajiin radonmittausten lisäämiseksi.