Kunnat turvaavat ikäihmisten korona-arkea

Koronavirus haastaa koko yhteiskunnan ja kaikki toimialat myös kunnissa. Normaalin elämän rajoitukset koskevat jokaista kuntalaista jollakin tavalla. Ikäihmisten arki on muuttunut perusteellisesti, kun kaikkia yli 70-vuotiaita koskee velvoite pysyä mahdollisuuksien mukaan erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. Kun toimintaohje reilu viikko sitten annettiin, tuli kunnille viimesijainen vastuu järjestää ruokapalveluja tai kauppa-apua sellaisille yli 70-vuotiaille, joilla ei ole omia tukiverkostoja. 

Tietoa ja turvaa akuutissa kriisivaiheessa

Kunnat ovat toimineet ripeästi. Neuvontapalvelujen henkilöstöresursseja on vahvistettu nopeasti, ja neuvontapuhelimien aukioloaikoja pidennetty, jotta huolestuneiden ikäihmisten ja omaisten puheluihin voitaisiin vastata. Kuntien nettisivuja on muokattu niin, että kuntalaiset saavat suoraan kunnan kotisivulta ajankohtaisimmat tiedot kunnan ja muiden toimijoiden palveluista sekä myös valtakunnan tason linjauksista.

Osa kunnista on käynnistänyt etsivää työtä, jossa soitetaan ikäihmisille, kysellään kuulumisia ja mahdollisen avun tarpeita.  Lisätyövoimaa on saatu siirtämällä työntekijöitä niistä kuntien toiminnoista, jotka on suljettu - kirjastoista ja liikuntapalveluista. Puheluita on soitettu myös yhteistyössä seurakuntien ja järjestöväen voimin.

Monissa kunnissa kunnan rooli painottuu avun koordinointiin. Kriisi on herättänyt ihmisissä suuren auttamisen halun. Halukkaita ruokakassin kantajia ja muita vapaaehtoisia auttajia on löytynyt seurakunnista, lukuisista järjestöistä ja yksittäisistä vapaaehtoisista. Näiden toiminnan yhteen sovittaminen on tärkeää, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä eikä katvealueita jää. Julkinen sektori ei selviäisi koronakriisin ensimmäisistäkään vaiheista ilman vapaaehtoisia auttajia, puhumattakaan kriisin pitkittymisestä ja laajenemisesta. Kuntien johtama paikallisen tason yhteistyö ratkaisee onnistumisen yli 70-vuotiaiden turvaamisessa koronalta.

Henkisen kestävyyden tukea kriisin jatkuessa

Koronakriisi kestänee alkuun arvioitua huomattavasti pitempään. Samalla avun tarve jatkuu ja laajenee. Kokemuksen karttuessa kunnat ja aktiiviset auttajat luovat sujuvat ja tehokkaat käytännöt kauppa-avulle ja muulle ikäihmisten tukemiselle. Tilanteen jatkuessa pitkään nousee kuitenkin esiin myös auttajien oman jaksamisen tuki. Kunnat ovat jo tarttuneet siihenkin ja ovat käynnistämässä koronavapaaehtoisten koulutusta ja vertaistukea.  

Karanteenin omaisissa olosuhteissa oleminen, kaikkien sosiaalisten kontaktien ja liikkumisen rajoittaminen syö henkisiä voimavaroja ja nakertaa yleistä hyvinvointia. Kunnat ovat keskeisiä toimijoita myös tässä. Ikäihmisten virtuaalista yhdessä ruokailemista, jumppaa, striimattuja kulttuuritilaisuuksia, linkkejä muiden toimijoiden tarjoamiin palveluihin; kaikkea tätä kunnissa tehdään jo ja uusia tukimuotoja viritellään koko ajan. Nyt tehdään pakon edessä todellista koko kansan digiloikkaa, joka tukee henkistä kriisin kestävyyttä. Osa löytää verkosta mielenkiintoisia apuja karenssin viihteeksi. Osalle ikäihmisistä digitaaliset mahdollisuudet ovat vielä vieraita. Näiden tukemiseksi tarvitaan matalan kynnyksen neuvontapalveluja, joihin saa yhteyden tutulla ja turvallisella tavalla puhelimitse. Kotikunta on useimmille se tutuin kontaktipaikka, jonka kautta avut aukeavat.

Kunnat voivat nyt uuden tilanteen edessä näyttää, mihin kaikkeen ne yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa pystyvät. Ja pystyväthän ne!