Kunnat ovat kestävän kehityksen kunkkuja

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Taustalla on YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopima kestävän kehityksen ohjelma Agenda2030, johon Suomi on sitoutunut. Hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnistetty useita kehittämisohjelmia ja lainsäädäntöhankkeita. Kyse on siitä, että turvataan nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet.

Kunnat toimeenpanevat suurimman osan kestävän kehityksen tavoitteista jo nyt laajan toimintakenttänsä vuoksi. Kunnat edistävät sosiaalista kestävyyttä muun muassa parantamalla työllisyyttä, tarjoamalla palveluja sekä vähentämällä syrjäytymistä. Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä asukkaiden arjesta syntyy. Taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi kunnilla on käytössä yksilölliset sopeutuskeinot, digitalisaatio, toimintatapojen uudistaminen.

Kunnilla on ratkaisun avaimet kestävän kehityksen ratkaisujen löytämiseksi. Innovaatiot syntyvät yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa ja tutkitusti kuntamme ovat edelläkävijöitä innovaatioissa. Laajan sivistys-, hyvinvointitehtävien puitteissa kunta voi vaikuttaa asukkaiden asenteisiin ja toimintatapoihin. Demokratiatehtävän kautta kunta voi ottaa kaikki halukkaat mukaan esimerkiksi ilmastotalkoisiin. Maankäytössä, yhdyskuntarakentamisessa ja muussa ympäristöä koskevassa päätöksenteossa kunnat voivat edistää ympäristöä säästäviä ratkaisuja.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen ei ole kunnille uusi tehtävä, ei myöskään erillisrahoitteinen tehtävä. Kyse on uudesta kokonaisvaltaisesta viitekehyksestä, jonka kautta kunnan toimintoja tarkastellaan, kehitetään ja nivotaan toisiinsa.

Kyse on aika pitkälti kuntajohtamisen kehittämisestä. Kestävyyspaneeli on todennut, että kestävä kehitys on otettava kaiken suunnittelun, päätöksenteon ja budjetoinnin lähtökohdaksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kunnissa pohdittavaksi tulevat muun muassa seuraavat kysymykset. Miten taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys otetaan kaiken toiminnan lähtökohdaksi ja miten niihin liittyvät toimenpiteet nivotaan toisiinsa? Miten hyödynnetään Agenda2030 -viitekehystä kunnan strategisessa johtamisessa ja budjetoinnissa? Miten kehitetään päätöksenteon pitkäjänteisyyttä, sillä kestävä kehitys edellyttää usein yli valtuustokausien päätöksentekoa? Miten integroidaan kestävyyden eri näkökulmat konkreettisesti päästöksentekoon, entä valmisteluprosesseihin, entä käytännön ratkaisuihin? Miten toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan? Miten osallisuutta johdetaan siten, että kaikkien ääntä kuullaan? Miten rakennetaan ekosysteemejä, joissa kestävän kehityksen innovatiivisia kestäviä ratkaisuja ideoidaan yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa?

Onneksi voimme oppia johtamisen toimintamalleja ja hyviä ratkaisuja kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungeilta ja toisilta kunnilta. Kuntaliitto on talkoissa mukana verkottaen, tukien ja ymmärrystä lisäten.

Ja lopuksi vielä vastauksiani kysymykseen, miksi kunnassa olisi tarvetta pohtia kestävää kehitystä?  Koska haluamme tulevaisuudessakin olla maailman paras paikallishallinto. Koska haluamme tarjota asukkaille kaikinpuolin hyvää ja merkityksellistä elämää oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Koska haluamme olla maailman paras julkinen sektori, joka houkuttelee kansainvälisesti investoijia, työntekijöitä ja matkailijoita. Koska haluamme turvata asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman ja emme halua jättää ketään yksin.

Maailman paras paikallishallinto ei myöskään tulevaisuudessa tuudittaudu vallitsevaan tilaan.