Riitta Myllymäki 20.11.2021

Kunnallishallinnon muutoksenhaku on vaativa laji

Ajantasainen muutoksenhakuopas valmistuu painosta marras-joulukuun vaihteessa 2020. Sysäys vuoden 2017 painoksen päivittämiselle oli muutoksenhaun yleislain, ns. hallintoprosessilain, voimaantulo vuoden 2020 alussa. Lain varsinainen nimi on laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Kuluvan vuoden alusta myös valituslupamenettely tuotiin kuntalakiin, mikä oli iso periaatteellinen muutos. Myös järkevä, eihän voi olla tarkoituksenmukaista, että korkeimman hallinto-oikeuden pitäisi käsitellä ja ratkaista joka ainoa vähäinenkin kunnallisvalitusasia. Hallinto-oikeuteen kuitenkin pääsee ilman rajoituksia.

Muutoksenhakuoppaan päivittäminen oli jälleen antoisaa Kuntaliiton yksikkörajat ylittävää yhteistyötä. Isolla juristijoukolla pidimme useita palavereita ja kommentoimme toistemme tekstejä. Saimme tiettyihin kohtiin hyviä kommentteja myös kentältä. Yritin pitää aikataulukuria, mutta niin kuin aina ennenkin, oppaan saaminen markkinoille venähti muutamalla kuukaudella alkuperäisestä tavoitteesta. Saatavilla on kohta lähes 300-sivuinen opas, jonka toivoisin päätyvän kuntaväen työpöydille.

Käytännön työkalu kuntakentälle

Isolla osalla kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä työtehtävät edellyttävät muutoksenhaun perusteiden hallintaa. Päätöspöytäkirjoihin tulee osata liittää oikeat muutoksenhakuohjeet tai tarvittaessa muutoksenhakukielto. Oikaisuvaatimusten käsittelyn tulee mennä laissa säädettyjä menettelymuotoja noudattaen. Mielestäni esittelijällä on tässä erityinen vastuu. Toimielimen puheenjohtaja taas johtaa asioiden käsittelyä kokouksessa.

Muutoksenhakuopas on kirjoitettu ensisijaisesti kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön työkaluksi. Ei ole pahitteeksi, että myös luottamushenkilöt virkavastuullisina päättäjinä ovat selvillä esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa oikaisuvaatimuksen jättäminen tutkimatta. Tai mikä ero on kunnallisvalituksella ja hallintovalituksella.

Muutoksenhakuasiat ovat välillä hyvin kinkkisiä. Lukekaapa vaikkapa lukua 8 Maankäyttö ja rakentaminen tai lukua 9 Ympäristö. Lautakuntien toimialoilla täytyy kuntalain, hallintolain ja hallintoprosessilain lisäksi hallita kyseisen substanssilainsäädännön muutoksenhakusäännökset. Apua löytyy oppaan luvuista 8 - 13. Onneksi oikeuskäytännöstä saadaan apuja lakipykälien soveltamiseen. Oppaassa onkin paljon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja.

TOP 3

Saamme Kuntaliiton lakiyksikköön todella paljon kysymyksiä muutoksenhausta. Mitkä kysymykset toistuvat useimmin? TOP 3 on helppo nimetä:

  • Voiko tähän päätökseen hakea muutosta?
  • Mikä muutoksenhakuohje tähän päätökseen liitetään?
  • Henkilöstöä koskevat päätökset.

Muutoksenhakuoppaassa nämä kysymykset ovat keskiössä.

Muistutan, että muutoksenhaku tulee kyseeseen vasta kun asia on lopullisesti ratkaistu. Huomattava osa toimielimen päätöksistä koskee valmistelua, jolloin muutoksenhakija on liian aikaisin liikkeellä ja oikaisuvaatimus on jätettävä tutkimatta.

Toinen perusasia, jota haluan korostaa, on se, että lopulliseen ratkaisuun haetaan muutosta kuntalain mukaan, jollei erikseen ole lailla säädetty muutoksenhausta hallintovalituksella. Tämän jälkeen on katsottava edeltääkö valitusta oikaisuvaatimus.

Henkilöstöä koskevissa päätöksissä voi olla vaikeata päätellä, onko kysymyksessä hallintopäätös, johon voi hakea muutosta vai työnjohdollinen päätös tai sellainen sisäistä hallintoa koskeva päätös, jossa ei voi saada oikeusturvaa oikaisuvaatimuksella ja valituksella. Tähän arviointiin saa tukea Muutoksenhakuoppaan uudesta taulukosta. Siihen on listattu viranhaltijaa koskevia päätöksiä ja vastataan kysymykseen, onko päätös muutoksenhakukelpoinen.



Jos sinulla on erityisesti henkilöstöpäätösten muutoksenhakuun liittyviä epävarmuuksia, tervetuloa Muutoksenhaku henkilöstöhallinnossa -koulutukseeni. Koulutan Kuntaliiton tytäryhtiön FCG:n webinaarissa 2.12.2020. Muutoksenhaun perusteita käyn läpi FCG:n webinaarissa 9.12.2020.

 

Aiheesta lisää

Riitta Myllymäki

Riitta Myllymäki

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on aikaisemmin ollut johtava lakimies Kuntaliitossa.