Koulutus palveluna - ratkaisuja saavutettavuuden haasteisiin
Uutisointi väestömuutosten aiheuttamista paineista palvelujen järjestämiseen on talven aikana vyörynyt kuntiin voimalla. Ennusteita ja laskelmia madonlukuineen on tuotu viranhaltijoiden ja päättäjien eteen. Ennusteisiin onkin syytä perehtyä, jotta kunnassa tiedetään, minkälaiseen palvelutarpeeseen tulevaisuudessa pitää varautua. Toisaalta on myös kritisoitu ennusteiden alkavan toteuttaa itseään, kun niitä kylliksi hoetaan. Vaikka negatiivinen keskustelu ahdistaisi, kunta ei voi toimia paniikkinappulaa painamalla. Arvolatautuneet kommentit, erilaisten alueiden vertailu tai asettaminen vastakkain eivät myöskään vie eteenpäin.
Väestömuutosten keskellä koulujen tulevaisuus kiinnostaa ja huolestuttaa. Laadukas ja yhdenvertaisuuteen perustuva koulutusjärjestelmä on maamme menestyksen tae ja ylpeyden aihe. Reagoimme voimakkaasti aina, kun koulutusjärjestelmän osia liikutellaan tai toimintatapoja muutetaan. Tällä hetkellä on syytäkin olla huolissaan. Mitä tapahtuu koulutukselle, kun nuoret ikäluokat kutistuvat ja väestön ikääntyminen vie kuntien rahat? Monissa kunnissa palveluverkko on parhaillaan kriittisessä tarkastelussa. Se tarkoittaa useimmiten myös koulutuksen keskittämistä taloudellisesti suurempiin yksiköihin. Isot kampukset toimivatkin monilta osin taloudellisesti, mutta eivät ole ainoa tai edes mahdollinen ratkaisu joka paikassa. Olisi väärin olettaa yhden ja saman toimintamallin soveltuvan joka paikkaan. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi eri puolilla Suomea tarvitaan moninaisia, uudenlaisia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja.
Kuntaliitto on lähtenyt etsimään ratkaisuja helmikuussa käynnistyneellä Koulutus palveluna -kehittämisprojektilla (KOPA). KOPA:n kehittämispilotit etsivät taloudellisesti kestäviä järjestämistapoja koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi erityisesti harvaan asutuilla ja väestöään menettävillä alueilla. Hankkeen toisena painopisteenä on etsiä keinoja reagoida nopeasti ja joustavasti työelämän osaamistarpeisiin. Projektin aloitusseminaarissa 11.2. puhunut aluetutkija Jari Kolehmainen Tampereen yliopistosta totesi, että koulutus palveluna -ajattelu voisi olla ilmeinen ratkaisu väestöltään pienenevien alueiden haasteisiin. Samalla hän totesi, että koulut ja koulutuksen keskittymät ovat aluetaloudellisesti ja elinvoiman kannalta merkittävässä roolissa. Yhtälöä elinvoimasta, taloudesta ja palvelujen saavutettavuudesta ei ole helppo ratkaista.
Mitä koulutus palveluna -ajattelu sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että oppiminen voi tapahtua myös muulla tavoin kuin perinteisesti tietyssä koulurakennuksessa. Se tarkoittaa näkökulman muuttamista oppilaitoskeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen joustavilla oppimismuodoilla. Käytännössä se voi merkitä esimerkiksi sitä, että nuori, joka asuu pitkien välimatkojen alueella, voi opiskella toisen asteen tutkintoa monimuotoisesti. Opiskelu osan viikosta digitaalisuutta ja etäopetusta hyväksikäyttäen ja osin mukana isompaa kouluyhteisöä voi mahdollistaa sen, ettei vielä 16-vuotiaana tarvitse muuttaa pois kotoa. Myös perusopetuksessa tulee pohdittavaksi, miten etäopetuksella voitaisiin helpottaa harvaanasutuilla alueilla asuvien lasten yhä piteneviä koulumatka-aikoja.
Kuntien kannalta koulutus palveluna tarkoittaa jo olemassa olevien koulutilojen valjastamista eri koulutusmuotojen mahdollisimman monipuoliseen käyttöön. Useita koulutusmuotoja toimii jo nyt saman hallinnon alla tai samalla kampuksella, mutta ne eivät vielä hyödynnä optimaalisesti yhteisiä mahdollisuuksiaan ja keskinäistä yhteistyötään. Onnistuakseen KOPA-toimintamallit edellyttävät tahtoa ja ymmärrystä etsiä toimintamuotoja koulutusmuodot ja kuntarajat ylittävästi. Digitaaliset ratkaisut ovat oleellinen osa uusia yhteistyömalleja. Kiinteistöjen, resurssien ja osaamisen yhteiskäytön lisääminen on puolestaan taloudellisesti järkevää.
Synkkyyttä ei kunnissa ole tarpeen ruokkia. Suuret muutokset voivat olla hyvä alusta uusille keksinnöille. Väestömuutosten keskellä kamppailevissa kunnissa on innovatiivisuutta ja taloudelliset paineet puskevat etsimään uusia ratkaisuja. Kunnan tulevaisuus ei ole huono, jos alueellista osaamista, yhteistyötä ja digitaalisuutta lähdetään ennakkoluulottomasti hyödyntämään. Kuntaliiton KOPA-projektiin hakeneiden pilottialueiden runsaus ja aiheen herättämä kiinnostus kertovat siitä, että kuntakentän valmius etsiä uusia ratkaisuja on vahva. Tärkeää on myös pilottien alueellinen lähtökohta; kaikkea ei tarvitse tehdä itse tai yksin.
