Koronavuoden jälkeen kuntatalouden tila heikkenee vuonna 2021

Kuntien kirjanpidon mukainen kuntatalouden ennuste laaditaan kaksi kertaa vuodessa kuntatalousohjelman yhteydessä. Tuorein kuntatalouden ennuste on julkaistu huhtikuun alussa, ja sen keskeiset tulemat on koottu oheiseen kalvopakettiin Kuntaliiton sivustolla. Tässä katsauksessa on nostettu esiin muutamia huhtikuun jälkeen tapahtuneita tekijöitä, jotka vaikuttavat kuntien lähivuosien tulo- ja menoennusteisiin sekä kuntatalouden tilaan erityisesti vuonna 2021.

Jääkö kuntien toimintamenojen kasvu alle kolmeen prosenttiin vuonna 2021?

Kevään kuntatalousohjelman ennusteessa arvioidaan, että kuntien toimintamenot kasvavat 2,4 prosenttia vuonna 2021. Menojen kasvu on varsin maltillinen, sillä koronapandemian aiheuttamien terveydenhuollon lisämenojen arvioidaan poistuvan tuolloin kuntataloudesta. Toisaalta menoja kasvattavat kuitenkin hoitovelka, palkankorotukset, väestön ikääntymisestä johtuva sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaiset kuntatalouden toimintaa laajentavat menolisäykset.

Kuntasektorin palkankorotuslinja toteutui toukokuun lopussa lopulta kuntatalousohjelman oletusten mukaisena, eli palkankorotukset noudattavat sopimuskaudella yleistä työmarkkinoiden 3,04 prosentin ansiokehityslinjaa. Sopimuskausi on 23 kuukauden pituinen eli se alkaa 1.4.2020 ja päättyy 28.2.2022.

Kunta-alan ensimmäinen yleiskorotus tehdään 1.8.2020. Sen suuruus on 26 euroa, kuitenkin vähintään 1,22 prosenttia. Toinen, yhden prosentin suuruinen yleiskorotus tehdään 1.4.2021. Sopimukseen kuuluu myös 1.4.2021 voimaan tuleva paikallinen järjestelyerä. KVTES:ssa sen suuruus on 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta.

Valtiovarainministeriö julkaisi kesäkuussa tuoreen Taloudellisen katsauksen, jossa päivitettiin myös useita kunta-alan ennusteita. Kuntien ansiotasoindeksi nousee VM:n mukaan ensi vuonna 2,6 prosenttia ja peruspalveluiden hintaindeksi nousee 2,3 prosenttia.

Kuntien menojen kasvuennuste tarkentuu syksyn kuntatalousohjelmassa lokakuussa, mutta tällä hetkellä menojen kasvuun näyttäisi suuntautuvan lieviä ylöspäin suuntautuvia riskejä. Tilanteet vaihtelevat luonnollisesti kunnittain.

Edessä hurja lasku kuntien valtionosuuksiin, mutta myös vastaavan suuruinen nousu verotuloihin

Vuoden 2021 kuntien tulokehitys näyttäytyy tässä vaiheessa erittäin poikkeuksellisena ja vaikeana arvioida. Kuntien tuloihin vaikuttaa paitsi epävarma talouskehitys niin myös useampi valtion kompensaatiopäätös sekä luonnollisesti myös normaalit lakisääteiset muutokset.

Kuntien valtionosuuksien määrä tippuu vuonna 2021 alaspäin rajummin kuin koskaan, sillä vuodelle 2020 myönnetty kuntien 1,4 miljardin euron koronatuki poistuu. Valtionosuuksia pienentää ensi vuonna myös hallituksen päätös korvata kunnille yritysten verojen maksujärjestelyistä aiheutuvat tilapäiset menetykset vuonna 2020 ja niiden takaisinperintä vuonna 2021. Maksulykkäysten kompensaatiota peritään kunnilta näillä näkymin takaisin viivästyskorkoineen 487 milj. euroa.

Yhteensä valtionosuudet tippuvat näiden tekijöiden perusteella peräti 2,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasosta. Valtavasta euromääräisestä muutoksesta huolimatta valtionosuuksien taso suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kuitenkaan romahda, vaan säilyy ennustevuosina vahvemmalla tasolla kuin kiky-vuosina 2016-2019. Toisaalta myös kuntien tehtävät laajenevat lähivuosina.

Kevään kuntatalousohjelmassa arvioidaan, että kuntien verotulot kasvavat ensi vuonna yhteensä yli kahdella miljardilla eurolla vuodesta 2020. Kun valtionosuudet ja kevään kuntatalousohjelman verotuloennusteen summaa yhteen niin kuntien verorahoitus pysyy suurin piirtein ennallaan vuosien 2020 ja 2021 välillä.

Verotuloja lisäävät sekä talouskasvun piristyminen koronarajoitusten päätyttyä että edellä mainittu yritysten verojen maksulykkäysten päättyminen. VM:n ja muiden ennustelaitosten tuoreimmat ennusteet nojautuvat tällä hetkellä siihen oletukseen, että talouskasvu todella piristyy ensi vuonna, eikä koronapandemian niin sanottua toista aaltoa tule. Tämä tukisi sitä, että verotulot kasvavat ensi vuonna reippaasti.

Talouskasvun suuruuteen ja verotulojen kehitykseen vuonna 2021 sisältyy kuitenkin yhä huomattavaa epävarmuutta. Esimerkiksi Kuntaliiton tuoreimmassa veroennustekehikossa verotulojen tilityksiksi vuonna 2021 oletetaan huomattavasti pienempi summa kuin kevään kuntatalousohjelmassa. Varovaisuuden periaatetta noudattaen onkin turvallista olettaa, että verotuloihin kohdistuu tässä vaiheessa alaspäin suuntautuvia riskejä. On myös mahdollista, että koronapandemia heijastuu vuonna 2021 yhä kuntasektorin tuloihin. Kunnat itse arvioivat, että niiden verotuloihin kohdistuu ensi vuonna noin 1,4 miljardin euron aukko koronan vuoksi.

Kevään kuntatalousohjelman mukaan kuntien tilikauden tulos painuu ensi vuonna noin 800 miljoonan euron alijäämään. Ennuste on huomattavasti heikommalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin 224 Manner-Suomen kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Vaikka ennuste tarkentuu vielä lokakuussa syksyn kuntatalousohjelmassa niin tällä hetkellä on jo selvää, että vuodesta 2021 tulee kunnille erittäin tiukka vuosi. Menokurin säilyminen on hyvin ratkaisevassa osassa kunnan taloudellisessa menestyksessä.

Koronatuki vahvistaa vuonna 2020 kuntatalouden tilaa

Kevään kuntatalousohjelman ennusteessa ei huomioitu valtion neljännessä lisätalousarviossa päätettyä koronatukea kunnille vuonna 2020. Kun ohjelmaa valmisteltiin maalis-huhtikuussa, tukipaketti oli vielä valmistelussa, eikä sitä haluttu sisällyttää asian keskeneräisyyden vuoksi talousennusteeseen.

Kuntien 1,4 miljardin euron tukipaketti vahvistaa kuntatalouden tilaa huomattavasti kevään ennusteeseen nähden. Tuolloin arvioitiin, että kuntien tilikauden tulos heikkenee -1,3 miljardiin euroon vuonna 2020.

Kun koronatuen lisää kuntien valtionosuuksiin vuodelle 2020 niin kuntien tilikauden tulos vahvistuu ennustetusta selvästi, mutta saattaa jäädä yhä pienelle miinukselle. Tilikauden tulos olisi tällöin suurin piirtein vuoden 2019 toteutuman tasolla. Kuluvan vuoden ennusteeseen sisältyy kuitenkin yhä suuria epävarmuuksia niin verokehityksen kuin menojenkin puolelta.

Tässä vaiheessa näyttää, että kuntien verotulot eivät ole reagoineet koronakriisiin niin pahasti kuin kriisin alkuvaiheessa oletettiin. Kesän jälkeen olemme kuitenkin myös tässä suhteessa viisaampia!