Koronapandemia käänsi kansantaloudet ympäri maailmaa historialliseen syöksyyn

Koronaepidemia syöksi maailmantalouden keväällä ennennäkemättömään syöksyyn, kun Covid-19-tautitilanne ja siitä seuranneet useat eri rajoitustoimet ympäri maailmaa seisauttivat palvelualojen kulutuskysynnän ja horjuttivat kansalaisten luottamusta sekä yleistä investointiympäristöä. Tautitilanteella on ollut talouskasvun ja työllisyyden heikentymisen ohella myös epäsuorempia vaikutuksia yhteiskuntaan, kuten esimerkiksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ja ihmisten liikkuvuuteen. Koronapandemian laajemmat ja pysyvät yhteiskunnalliset vaikutukset ovat kuitenkin yhä selkeytymättömät.

Kevään syöksyn jälkeen maailmatalous lähti elpymään nopeasti pohjakosketuksestaan, mutta syksyllä edennyt koronapandemian toinen aalto erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa tulee hidastuttamaan elpymisen tahtia. Tautitilanne on vaikeutunut ja rajoitustoimia on jouduttu ottamaan käyttöön esimerkiksi monissa Euroopan maissa. Tämä tulee näkymään yksityisessä kulutuksessa, jonka esimerkiksi Euroopan komissio odottaa supistuvan EU:ssa yli 8 prosentilla kuluvana vuonna.

Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös yritysten ja kuluttajien luottamusindikaattoreissa, joiden kesällä tapahtunut toipuminen päättyi syys-lokakuussa. Erityisesti kuluttajien luottamus ja odotukset tulevasta työllisyyden kehityksestä ovat kääntyneet viime kuukausina laskuun. Selkeä V-muotoinen maailmantalouden kehitys ei näytä siten enää mahdolliselta. Useissa kansantalouksissa kansantuote jää selvästi kriisiä edeltävän tason alle.

Eri ennustelaitosten odotukset koronan aiheuttamasta maailmantalouden supistumisesta vaihtelevat yhä paljon. Tyypillisimmillään maailmantalouden volyymin odotetaan supistuvan kuluvana vuonna noin nelisen prosenttia. Erityisen voimakkaasti talouden ennakoidaan putoavan Iso-Britanniassa, turismista riippuvaisissa EU-maissa, Intiassa, Venäjällä ja kehittyvissä talouksissa.

Tautitilanteen hallinta sekä eri maiden hallitusten ja keskuspankkien käyttöönottamien elvytyspakettien onnistuminen vaikuttavat paitsi taloustaantuman suuruusluokkaan vuonna 2020 niin myös siihen, millaista taloudellista kasvua maailmantaloudessa nähdään vuonna 2021. Tällä hetkellä maailman BKT:n arvioidaan kasvavan vuonna 2021 noin 5 prosenttia. Talouskasvun ennakoidaan olevan erityisen vahvaa Kiinassa ja Intiassa. EU:ssa ja muissa kehittyneissä maissa BKT:n kasvuennusteet liikkuvat reilun neljän prosentin tuntumassa.

Muihin maihin verrattuna Suomen kansantalous toipuu koronakriisistä varsin hitaasti. Euroopan komission talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa vuonna 2021 vajaat kolme prosenttia. Kasvu on Euromaihin verrattuna kolmanneksi hitainta. Kasvun hitauteen vaikuttaa paitsi Suomen kansantalouden investointikysyntään painottuvan toimialarakenteen ohella myös se, että talouskasvun pudotus vuonna 2020 oli Suomessa maltillisempaa kuin monissa muissa maissa. 

Liite 1: Kuva BKT:n volyymin kasvu Euromaissa, lähde: Euroopan komissio

Epävarmuus epidemiatilanteen kehityksestä ja sen vaikutuksista talouskasvuun on kuitenkin yhä suurta kaikilla talousalueilla. Tuoreimmat tiedot tehokkaan rokotesuojan mahdollisuudesta ovat ruokkineet positiivisia odotuksia siitä, että pandemia saadaan vuoden 2021 aikana paremmin hallintaan. Europan komissio ennakoi, että koronapandemian rajoitustoimet näkyvät maiden kansantalouksien kehityksessä koko ennusteperiodin ajan. Rajoitustoimet ovat voimakkaimmillaan kuluvan vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Sen jälkeen oletetaan, että niitä pystytään lieventämään vuosina 2021 ja 2022. 

Suomen tuotannon kasvu tulee notkahtelemaan loppuvuonna

Kesäkuulle ulottuvat Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon tilastotiedot kertovat, että Suomen kansantalous on supistunut jo kolmena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Suomen kansantalous on painunut siten taantumaan tänä vuonna. Erityisen voimakasta tuotannon supistuminen oli kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa muun muassa majoitus- ja ravitsemistoimialla sekä liikenteessä. Myös tavaroiden ja palvelujen vienti laski voimakkaasti toisella vuosineljänneksellä, mikä näkyi muun muassa teollisuuden tuotannon laskevana kehityksenä.

Tuotannon suhdannekuvaajasta lasketun ennakollisen pikaennakon mukaan kausitasoitettu bruttokansantuote kääntyi kolmannella vuosineljänneksellä kuitenkin kasvuun, kun tilannetta verrataan edellisten kuukausien kehitykseen. Edellisen vuoden kasvusta jäädään kuitenkin selvästi takamatkalle, sillä tuotanto on laskenut viime vuoden vastaavasta kehityksestä noin 4 prosenttia ja työllisten määrä 2 prosenttia.

Kasvun hauraudesta kertoo myös kuukausittainen suhdannekuvaaja, joka heinä-elokuussa vielä kasvoi. Sen sijaan syyskuussa tuotannon kasvu kääntyi jälleen miinukselle. On hyvin todennäköistä, että loppuvuoden viimeisellä neljänneksellä tuotannon kasvu pysyy miinuksella.

Liite 2: Kuva Tuotannon suhdannekuvaaja, lähde: Tilastokeskus

Suomen kansantalous on siis ennakollisten tilastotietojen mukaan elpymisuralla, mutta kehitys on hyvin vaimeaa ja miinusmerkkiset käänteet talouskasvussa ovat hyvin todennäköisiä ainakin vielä loppuvuoden aikana. Kun keväällä kansantalouden kasvu näytti yli 5 prosentin volyymin laskua niin tuoreimmat tiedot kertovat kuopan jo pienenevän. Hyvin moni ennustelaitos ennakoi koronapandemian jättävän Suomen kansantalouteen tänä vuonna noin 4 prosentin volyymin laskun. Kuoppa on pienempi kuin koronakevään ytimessä odotettiin.

Mitä muuta kuluvan vuoden kehityksestä tiedetään?

Korona on kurittanut rankasti Suomen vientiä. Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viennin arvo oli syyskuussa vajaat 8 prosenttia pienempi kuin viime vuoden syyskuussa. Tammi-syyskuun yhteenlaskettu viennin arvo väheni 15 prosenttia ja tuonnin arvo 11 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vientikysynnän lasku on kohdistunut voimalla erityisesti metallien jalostukseen ja paperiteollisuuteen, eikä näiden erien nopea palautuminen vuoden 2019 tasoille näytä todennäköiseltä. Myös palveluvienti, muun muassa kuljetus ja matkailu, on supistunut rajusti kuuvana vuonna. Viennin arvioidaan olevan tällä hetkellä suhdanteen pohjalla.

Sen sijaan vähittäis- ja päivittäistavarakaupassa koronapandemia on kasvattanut myyntiä ja liikevaihtoa koko pandemian ajan. Kaupan toimialan sisällä on kuitenkin myös pandemiasta kärsiviä aloja, joilla liikevaihdon ja myynnin kehitys on ollut toisen suuntaista. Myynnin kehitys kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on miinuksella auto- ja tukkukaupassa. Sen sijaan tavaratalokauppa näyttää päässeen heinä-syyskuussa vahvaan kasvuun ja eroon koronan keväällä aiheuttamasta miinusmerkkisestä myyntikehityksestä.

Palvelukenttä, erityisesti kulttuuriala, kuljetus, hotellit ja ravintolat, on kuitenkin koronan jälkeen hyvin vaikeassa taloustilanteessa. Palvelualojen yhteenlaskettu, työpäiväkorjattu liikevaihto laski syyskuussa yhä lähes 10 prosenttia vuoden takaisista lukemista. Tämä näkyy myös asiakkaiden liikkuvuusdatassa, joka on ollut laskusuunnassa syksyn edetessä. Positiivisinta myyntikehitystä on nähty kiinteistö alalle sekä informaatio- ja viestintätoiminnoissa.

Investoinnit ovat kokonaisuutena selvinneet koronapandemiasta odotettua paremmin, sillä ainakaan vielä ei ole nähty merkittäviä investointien lykkäämisiä tai peruuntumisia. Voimakkaimmin alkuvuoden aikana ovat laskeneet kone- ja laiteinvestoinnit.

Rakentaminen on ollut koko vuonna ja erityisesti kesällä pirteää, mutta kesän jälkeen rakentamisen suhdanne on heikentynyt. Myös moni muu rakennusalan indikaattori näyttää heikkenevää kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan muun muassa rakennuslupia myönnettiin kesä-elokuussa noin 25 prosenttia viime vuotta vähemmän ja kuutiomäärät vähenivät kaikissa rakennustyypeissä. Myös uusia rakennushankkeita aloitettiin kesä-elokuussa 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan asuntokauppa on pysytellyt kuluvana vuonna vilkkaana.

Lomautusten määrä on vähentynyt koronakevään synkistä lukemista. Työttömien, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, määrä on kääntynyt kuitenkin kasvuun erityisesti kaupungeissa.

Kansantalous asteittaiselle kasvu-uralle vuonna 2021

Vuonna 2021 Suomen kansantalous elpyy koronapandemian toisesta aallosta huolimatta. Kansantalouden kasvu perustuu erityisesti yksityisen kulutuksen ja viennin piristymiseen, sillä rajoituksia poistetaan ja maailmankauppa lähtee kasvuun. Myös laivatilaukset kasvattavat Suomen vientilukuja vuonna 2021. Talouden noin kolmen prosentin tuntumassa liikkuvat kasvuennusteet ovat kuitenkin varsin maltillista, eikä vuoden 2019 koronakriisiä edeltäviä tasoja vielä saavuteta.

Suurin riski Suomen talousnäkymille on koronapandemian voimakas leviäminen uudelleen niin meillä kuin muualla maailmassa. Vuoden lopussa ja ensi vuoden puolella on näköpiirissä myös konkurssien lisääntymistä, kun yrityksille keväällä myönnetyt maksuhelpotukset ja muut koronatuet ovat päättymässä. Pahimmillaan tilanne voi kääntää työttömyyden uudelleen nousuun.

Kuluttajien ja yritysten luottamuksen arvioidaan kuitenkin vahvistuvan ensi vuoden aikana, kun talouskasvu palautuu asteittain kasvu-uralle. Luottamusta, investointinäkymiä ja kulutusta tukee myös ansioiden kasvu ja inflaation pysyminen maltillisena. Ensi vuoden aikana inflaatiota nostaa mm. energian kallistuminen.  Liitteeseen 3 on koottu suhdannelaitosten keskeisimmät kansantalouden ennusteluvut vuosilta 2020-2021.

Liite 3: Kuva Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2020-2022

Julkisen talouden ennuste on vuoden 2021 osalta varsin epävarma. Jos talouskasvu vahvistuu ennustetusti niin se lisää verotulojen kertymiä ja pienentää tarvetta uusille korotuille. Valtiovarainministeriö arvioi, että kansantalouden tilinpidon mukainen kuntasektori eli paikallishallinto on 2,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2021. Tulojen ja menojen erotus on miinusmerkkinen ennallaan pysyvien tulojen vuoksi, sillä verot kasvavat vain hieman ja valtionosuuksien määrä pienenee vuonna 2021. Menoja kasvattavat työvoimakustannukset sekä korkeana pysyvät investoinnit eli kiinteän pääoman bruttomuodostus.

Liite 4: Kuva Julkisen talouden tila
lähde: valtiovarainministeriö