Etäopetuksesta korona-ajan hyvä perintö

Kun vuoden alussa toivotimme toisillemme hyvää ”uutta iloista 20-lukua”, emme aavistaneet, miten toisenlainen toimintaympäristömme olisi kolmen kuukauden kuluttua. COVID-19 toi mukanaan ajanjakson, jossa valmiussuunnitelmat ja kriisinkestävyys joutuivat oikeaan testiin. Poikkeusoloissa suomalainen julkinen palvelujärjestelmä on osoittanut kykynsä nopeaan reagointiin ja joustaviin ratkaisuihin. Samalla kun ihmisten jaksamista on koeteltu erilaisilla rajoituksilla ja uudenlaisilla toimintatavoilla, tahto onnistua muuttuneissa olosuhteissa on ollut vahva. Digitaalisista palveluista on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kaikkein vaikuttavin digitaalinen loikka on kuitenkin tapahtunut opetuksen järjestämisessä. Maaliskuun puolivälistä lähtien etäopetus oli yhtäkkiä oppilaiden tavallista arkea, kun se aikaisemmin oli liittynyt vain joihinkin oppimisen erityisjärjestelyihin. Muutos vaikutti ennennäkemättömällä tavalla niin oppilaiden, opettajien kuin huoltajienkin elämään.

Oppiminen etäyhteyksiä hyödyntäen ei ole sujunut haasteitta, eikä se ole toteutunut tasalaatuisesti. Valmiuslain soveltamisella tapahtunut koulujen siirtäminen lähiopetuksesta etäopetukseen on kuitenkin edistänyt digitaalisia valmiuksia laajasti. Voi jopa arvioida, että etäopetus poikkeusoloissa on lisännyt niin opettajien kuin oppilaidenkin digiosaamista enemmän ja nopeammin kuin mitkään aikaisemmat toimenpiteet. Teknisten valmiuksien lisäksi on pitänyt opetella uudenlaista yhteydenpitoa ja keskinäistä vuoropuhelua. Opettajat ovat kehittäneet ja ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, jotta oppiminen etäyhteyksien avulla onnistuisi mahdollisimman hyvin. Myös oppilaalta on vaadittu kykyä itsenäiseen opiskeluun enemmän kuin normaaliaikana. Opiskelussa on tarvittu perheen tukea, minkä myötä koulun yhteistyö huoltajien kanssa on noussut uudelle tasolle. Positiivisesti nähtynä korona-aika on synnyttänyt koulunkäyntiin ja opetukseen hyviä käytänteitä, uudenlaisia innovaatioita ja uutta toimintakulttuuria. Poikkeusolojen ajanjakso on vahvistanut taitoja, joita tarvitsemme muulloinkin.

Miksi nyt tulisi huolehtia siitä, että poikkeusolojen hyvät käytänteet ja lisääntynyt osaaminen etäopetuksessa edelleen vahvistuvat? Ensinnäkin siksi, että muuttuva toimintaympäristömme edellyttää meiltä joustavia toimintatapoja ja kykyä hyödyntää digitaalisia keinoja oppimiseen. Toiseksi etäopetus tuo monenlaisia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen käytännössä. Kolmanneksi on haaskausta jättää hyödyntämättä kaikki se uusi etäopetukseen liittyvä osaaminen, joka poikkeusoloissa on lisääntynyt ja vahvistunut.  

Etäopetuksen hyödyntäminen tulisi jatkossa olla mahdollisia myös perusopetuksessa. Valmiuslain soveltaminen on osoittanut tämän mahdolliseksi, mutta normaaliajan lainsäädäntö ei sitä salli. Jo aikaisemmin etäopetusta on käytetty esimerkiksi tilanteissa, joissa erikoisten kielten tai harvinaisten uskontojen opetukseen kootaan ryhmä eri koulujen oppilaista. Tämä järjestely edellyttää kuitenkin perusopetuslain mukaan opettajan valvontaa ”molemmissa päissä”.

Väestöennusteet kertovat karua kieltä nuorten ikäluokkien kutistumisesta. Kuntien taloudelliset paineet kohdistuvat kouluverkkoon ja oppilaiden koulumatkat pitenevät. Viimeistään nyt on paikallaan käydä ennakkoluuloton keskustelu esimerkiksi siitä, olisiko harvaanasutulla alueella mahdollista järjestää jatkossa peruskoululaisen opetus osin reaaliaikaisena etäopetuksena. Oppilas olisi silloin mukana normaalissa kouluyhteisössä, mutta koulumatkoilla istumista voitaisiin keventää joidenkin päivien osalta. Etäopetuksen keinoin myös oppiaineiden tarjontaa voitaisiin monipuolistaa kokoamalla yhteisiä ryhmiä kouluista, joissa oppilaita on vähän tai opetushenkilöstöä on vaikea rekrytoida. Etäopetuskäytäntöjen kehittyminen hyödyttää myös opetusta erilaisissa poikkeustilanteissa. Vaikka koulu olisikin lähellä, opetuksen ääreen pääsy voi olla vaikeaa oppilaan omasta tilanteesta johtuen. Tällainen tilanne voi liittyä esimerkiksi fyysiseen sairauteen, ahdistukseen tai koulupelkoon ja se voi olla tilapäinen. Mitä luonnollisemmin etäopetus voidaan liittää normaaliin kouluarkeen, sitä paremmin se palvelee myös erityisiä opetusjärjestelyjä.

Opetus ja kulttuuriministeriö julkaisi 6.5. tiedotteen kuntiin tehdystä kyselystä, joka koski varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestelyjä poikkeusoloissa. Tiedotteen mukaan etäopetuksen toteutusmuotoja on saatu hiottua paremmiksi ja opettajien etäopetustaidot ovat parantuneet. Kyselyn perusteella etäopetuksen aikaisista käytännöistä katsotaan olevan pitkäkestoista hyötyä ja käytäntöjä toivotaan jatkettavan myös normaalioloissa. Kunnille suunnatusta kyselystä saatu viesti on tärkeä, eikä sitä voi jättää huomioimatta.

Kevätlukukauden jälkeen meillä on kahden kuukauden kokemus etäopetuksesta perusopetuksessa. Tämän poikkeusajan kokemukset ja opit pitää käyttää hyväksi koulutusjärjestelmän kehittämisessä entistä paremmaksi. Etäopetus mahdollistajana ja laadukasta perusopetusta täydentävänä järjestämistapana tulee saada mukaan perusopetuslakiin.