Esittävää taidetta eri puolilla maata - työryhmän esitys laiksi esittävän taiteen edistämisestä

Joko nyt menee maaliin? Valtiosihteeri Tuomo Puumala vertasi taidelaitosten rahoitukseen tarkoitettua valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistamista sote-uudistamiseen, sillä näihin on kulunut lähes yhtä kauan aikaa. Viimeksi Jaakko Kuusiston niin kutsuttu kulttuuriVOS-työryhmä haki vauhtia järjestelmän uudistamiseen laajoista yleisötilaisuuksista ja Sitran fasilitoinnista. Tätä työtä on jatkettu kuluvalla hallituskaudella.

Hallitusohjelmassa Tuomo Puumalan vetämän työryhmän toiminnalle annettiin tarkentavat koordinaatit: ”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Uudistuksessa turvataan Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin asema ja rahoitus kansallisina päänäyttämöinä.”

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmää uudistanut työryhmä luovutti ehdotuksensa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle keskiviikkona 26.2.2020. Esitys on yksimielinen. Kuntaliitto oli mukana sekä Kuusiston että Tuomo Puumalan vetämässä työryhmässä, minkä lisäksi uudistustyötä on käyty läpi myös Kuntaliiton verkostoissa.

Työryhmäehdotuksen keskeiset pirteet ovat:

• Laaditaan esittävän taiteen edistämisestä laki, joka tunnistaisi erilaisia esittävän taiteen muotoja ja tekijöitä.
• Toimija olisi oikeutettu valtionosuuteen, mikäli se täyttää lakiin kirjoitetut toiminnalle asetetut tavoitteet sekä täyttää valtionosuuden saamisen edellytykset. 
• Toimija voitaisiin hyväksyä valtionosuusjärjestelmän piiriin joko toistaiseksi tai kolmeksi vuodeksi riippuen toimijan edellytyksistä.
• Järjestelmän piiriin voisi hakeutua jatkossa kolmen vuoden välein. 
• Toimijoita arvioitaisiin säännöllisesti. Jos toiminta ei täytä lain vaatimuksia, oikeus valtionosuuteen voitaisiin perua.
• Valtionosuuden perusteena säilyisi henkilötyövuoden hinta, joka laskettaisiin toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen musiikille ja muulle esittävälle taiteelle.
• Valtionosuusprosentti olisi 37. Korotetulla valtionosuusprosentilla (60%) korvattaisiin nykyiset harkinnanvaraiset avustukset. Korotettua henkilötyövuotta voisi saada esimerkiksi kiertue- tai vierailutoimintaan, lapsille, kielellisille vähemmistöille tai erityisryhmille tarkoitetusta toiminnasta.  
• Svenska Teatern ja Tampereen Työväen Teatterin rahoitusasema säilyisi nykyisellään. Myös niiden toimintaa arvioitaisiin kuuden vuoden välein.
• Toimijoille tehtäisiin joko kuusi- tai kolmivuotinen rahoitussuunnitelma. Rahoituspäätökset tehtäisiin vuosittain talousarvion puitteissa.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö tekisi päätökset valtionosuuden saajista ja rahoituspäätöksistä.

Kuntaliitto on tyytyväinen esitykseen, joka tukee pitkäjänteistä toiminnan ylläpitämistä ja alueellista saatavuutta sekä toisaalta selkeiden tavoitteiden ja kriteerien kirjaamista toiminnalle. Taidelaitoksen ylläpitäminen säilyy edelleen vapaaehtoisena tehtävänä kunnalle eikä kunnilla ole rahoitusvastuuta näiden tehtävien hoitamisesta.

Kunnalliset taide- ja kulttuurilaitokset saavat valtionosuuksia 48 miljoonaa euroa museoiden, teattereiden ja orkesterien ylläpitämiseen. Kunnat rahoittavat omia sekä yksityisiä taide- ja kulttuurilaitoksia vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla, josta yli 190 miljoonaa euroa menee valtionosuutta saaville taide- ja kulttuurilaitoksille. Tarvitaan siis sekä valtion että kuntien varoja, jotta taidetta ja kulttuuria on tarjolla maan eri osissa.

Uudistuksen läpiviemiseksi kehysriihessä on jo päätetty 10 miljoonan euron lisäyksestä. Vastaavaa lisäystä tuskin on tarjolla ihan lähivuosina, mikäli uudistus jää toteuttamatta. Tulevina vuosina taiteen rahoitus ei helpotu, koska veikkauksen tuotto-osuuden vähentyminen vähentää myös taiteelle tulevaa pottia. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada valtionosuudet asteittain kokonaan budjetin puolelle kuten kirjaston valtionosuuksille aikoinaan tehtiin.

Esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja sen perusteella aikanaan eduskuntaan. Uusi järjestelmä olisi tarkoitus saada käyntiin vuoden 2022 alusta alkaen.