Minna Punakallio 23.9.2020

Budjettiriihestä kädenojennus kunnille

Syksyn budjettiriihestä tippui kuntiin ja kuntayhtymiin yllätys. Kuntien vaikea taloustilanne ja koronan kasvavat kustannukset olivat ladanneet odotuksia kuntien koronatuen jatkolle, mutta silti budjettiriihestä odotettiin niukkuutta ja tiukkaa vääntöä niin lisäelvytyksen kuin tulevaisuudessa tarvittavien sopeutustoimien välille. Olihan kuluvan vuoden valtion budjetti jo lähes 20 miljardia euroa alijäämäinen.

Hallitus päätyi budjettiriihessä kuitenkin jatkamaan elvyttävää finanssipolitiikkaa myös vuonna 2021 ja suuntasi kuntatalouteen yhteensä noin neljän miljardin euron uuden koronatukikokonaisuuden. Tästä keskeisin, kuntataloutta aidosti tukeva osa on 1,45 miljardin euron tukipaketti. Paketti on samaa suuruusluokkaa kuin kuluvalle vuodelle jo kohdistettu kuntien koronatukipaketti. Muut osat budjettiriihen kuntien tukikokonaisuudesta suuntautuvat korvamerkittyjen lisäkustannusten, kuten testauksen, paikkaamiseen. Valtion alijäämän ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 10,8 miljardiin euroon.

Budjettiriihen koronatuesta tulee 600 miljoonaa euroa jo kuluvalle vuodelle

Korona on heikentänyt kuluvana vuonna niin talouden kuin julkisen sektorin kehitystä. Hallitus osoittikin kuntasektorille kesäkuun alussa noin 1,4 miljardin euron koronatukipaketin, joka jaettiin kunnille ja sairaanhoitopiireille usean eri laskentatekijän perusteella.

Syksyn budjettiriihessä päätettiin, että tätä vuodelle 2020 kohdistunutta tukikokonaisuutta korotetaan edelleen. Tukikokonaisuuden lisäämistä on perusteltu myös ns. kiky-valtionosuusvähennyksen jäämisellä kuntien rahoituspohjaan työmarkkinasopimuksessa sovitusta työajan lyhentymisestä huolimatta.

Lisätukea kuluvalle vuodelle myönnetään budjettiriihessä yhteensä 600 miljoonaa euroa. Siitä 400 miljoonaa euroa osoitetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusmaksatukseen ja 200 miljoonaa euroa myönnetään sairaanhoitopiireille erillisenä avustuksena. Kaiken kaikkiaan kuntasektorin koronatuki yltää tänä vuonna noin kahteen miljardiin euroon. Varsinaisen koronatuen päälle on myönnetty myös korona-avustuksia esimerkiksi joukkoliikenteeseen tai oppilaitoksille koronaviruksen aiheuttamien vaikutusten tasoittamiseen.

Tässä vaiheessa budjettiriiheen liittyvien valtionosuuspäätösten täsmälliset jakoperusteet eivät ole vielä varmistuneet, mutta mitä todennäköisemmin niissä hyödynnetään kuluvan vuoden lisätalousarviossa noudatettuja periaatteita.

Koronatukea osoitettiin 850 miljoonaa euroa vuodelle 2021

Kuntien talousnäkymät olivat budjettiriihen alla erityisen heikot vuodelle 2021. Heikoimpana talousennusteet näyttivät suurissa kaupungeissa ja matkailusta voimakkaasti riippuvaisilla alueilla. Sen vuoksi oli huojentavaa, että budjettiriihessä päätettiin kuntien lisätuesta myös vuodelle 2021. Budjettiriihen kuntien koronatukipaketti lisää ensi vuonna kuntien tuloja 850 miljoonalla eurolla (1,45 mrd. € - 0,6 mrd. €).

Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään vuonna 2021 kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen. Lisäksi yhteisöveron kuntien jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus vuodelle 2021. Muutos ei kiristä yhteisöjen maksamaa tuloveroprosenttia, vaan valtion yhteisövero-osuutta pienennetään vastaavalla määrällä. Kuntien yhteisöverotulojen arvioidaan kasvavan valtion toimien seurauksena 550 miljoonalla eurolla vuonna 2021.

Kuntien yhteisövero-osuuteen vuonna 2021 vaikuttaa myös toinen hallituksen riihipäätös. Hallitus nimittäin päätti alentaa kuntien varhaiskasvatusmaksuja nettomääräisesti 70 miljoonalla eurolla, jotta työnteon kannustimet parantuisivat pieni- ja keskituloisissa perheissä. Muutos kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Varhaiskasvatusmaksujen alennus on pysyvä päätös, joten kuntien jako-osuutta korotetaan arviolta noin 2 prosenttiyksiköllä edellä mainitun koronatuen lisäksi. Kuntien yhteisöveron jako-osuus on siten noin 44 prosenttia vuonna 2021.

Mitä muuta budjetin koronapäätöksistä pitää tietää?

Hallitus sitoutui korvaamaan myös koronasta aiheutuvan hoito- ja palveluvelan kustannuksia 450 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023. Tukikokonaisuuden yksityiskohtien valmistelu on ymmärrettävästi vielä alkuvaiheessa, joten tarkempaa tietoa tästä kokonaisuudesta saataneen todennäköisesti ensi kevään julkisen talouden suunnitelmassa.

Sen lisäksi valtio sitoutui korvaamaan täysimääräisesti kaikki koronaan välittömästi liittyvät menot. Välittöminä koronaan liittyvinä menoina mainitaan esimerkiksi testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot. Kehyksen ulkopuolisiin menoihin sisällytettiin tässä vaiheessa yhteensä noin 2 miljardin varaus vuosille 2020 ja 2021.

Lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille koronasta aiheutuviin välittömiin muihin kustannuksiin myönnetään lisätukea 200 miljoonaa. Tarkemmat tiedot avustusmenettelyjen yksityiskohdista ratkaistaan vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen eli marraskuuhun mennessä.

Jo nyt on selvää, että sekä kuntien että sairaanhoitopiirien kannattaa ryhtyä seuraamaan kaikkia koronaan liittyviä välittömiä kustannuseriä.

Julkisen talouden kestävyystoimet ovat vielä edessäpäin

Koronapaineista huolimatta hallitus päätti viedä eteenpäin monia julkisen sektorin tehtävien laajennuksia ja kehittämishankkeita. Useiden hallituksen ns. tulevaisuusinvestointien vuoden 2021 rahoitus ratkeaa lopullisesti vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä, jossa linjataan myös EU-elvytysrahojen suuntaviivat. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaamiseen liittyvä tulevaisuusinvestointi sai lisärahoitusta vuosille 2021-2022, yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Jo tässä vaiheessa vahvistettiin rahoitus muun muassa oppivelvollisuuden pidentämiseen ja hoivamitoitukseen. Kunnat saavat hallituskaudella laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen, mikä tarkoittaa vuonna 2021 arviolta 370 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2024 mennessä menojen lisäkasvu yltää noin 790 milj. euroa vuodessa. Tässä vaiheessa näyttää, että hallituksen rahoitus ei riitä hoitotakuun toteuttamiseen (seitsemässä päivässä lääkäriin) kuluvalla hallituskaudella. Myös tämä asia selviää aikanaan jatkovalmistelussa ja erityisesti ensi kevään kehysriihessä.

Hallitus listasi budjettiriihessä myös uusia työllisyystoimia ja julkisen talouden kestävyyttä edistäviä toimia, joita tarkastellaan erityisesti kehysriihessä 2021 ja otetaan tarvittaessa käyttöön loppuhallituskauden aikana. Julkisen talouden vahvistamisen päätavoite on koronakriisin myötä liudentunut niin, että nyt tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämäkin tavoite edellyttää VM:n laskemien mukaan vielä mittavia sopeutustoimia. Kestävän kasvun kannalta erityisen tärkeitä ovat uudistukset, jotka lisäävät tuotantopotentiaalia.

Kuntakenttä on iso osa julkista taloutta. Sen vuoksi kuntien tehtävät, määrärahat ja tuottavuus ovat säästöpäätösten kohteena myös tulevina vuosina.