Kai Ketelimäki 30.9.2019

Botti ja lakimies oppivat tekemistään virheistä

Erilaiset chatbot-tyyppiset palvelut ovat yleistyneet niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Olemme vähitellen tottuneet asioimaan näiden ”robottien” kanssa. Tosin joskus ärsyttää se, että esimerkiksi pankissa asioidessa, siis pankin verkkosivuilla, on pakko ensin seurustella botin kanssa ennen kuin mahdollisesti saa yhteyden oikeaan ihmiseen. Pankkiinhan ei enää voi kadulta juurikaan kävellä varaamatta aikaa viikkoa paria aikaisemmin.

Vielä ei botti pärjää Ketelimäelle

Kuntaliitossa on meneillään mahdollisesti ensimmäisenä Suomessa kokeilu automatisoida lakimiehen työtä. Tehtyyn kysymykseen vastauksen antaisi lakimiehen sijaan chatbot eli botti. Saattaa tuntua Mission Impossible -tyyppiseltä ajatukselta saada algoritmit sellaiseen järjestykseen, että lopputulos edes näyttäisi oikean lakimiehen vastauksen hailakalta varjokuvalta.

Lakimies useimmiten maalailee vastauksensa monisyisesti ja jättää vielä varmuuden vuoksi varaumia. Toiveena on, ettei lakimies myöhemmin jäisi niin sanotusti kiinni vastauksestaan. Näkeehän noita professoritasonkin vastauksia, esimerkiksi mediassa, joissa nähdään ja koetaan toimittajan esittämä tai kuvailema asia ongelmallisena sanomatta kuitenkaan, onko ko. tilanne oikein vai väärin. Tällainen kiertelevä vastaus ei kunnan luottamushenkilöä tai viranhaltijaa lämmitä. Kunnissa on tarve yleensä saada ratkaisu käytännön ongelmaan. Kuntaliiton lakiyksikön neuvontapalvelun tarkoituksena onkin, että kysyjä saa selkeän toimintaohjeistuksen tai vastauksen kysymykseensä. Tosin joskus tilanteet ovat sellaisia, ettei niihin välttämättä löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Paljon riippuu myös siitä, mitä taustatietoja kysymyksessä on annettu.

Päätöksenteon laillisuuden tarkastusta?

Lakiyksikön palvelusähköpostiin tulee kunnista vuosittain tuhansia kysymyksiä. Kysymyksiä esittävät sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat.

Esteellisyys tarkoittaa henkilön sellaista suhdetta viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Asia on tärkeä, koska tehty päätös voidaan kumota, jos asian käsittelyyn on osallistunut esteellinen henkilö. Esteellisyys on myös eniten kysyttyjä kysymyksiä. Esteellisyydestä eli jääviydestä kysytään yleensä ennen päätöksentekoa, mikä onkin toivottavaa. Tällöin kunnan saamasta vastauksesta olisi todellista hyötyä päätöksenteossa.

Myös esimerkiksi paikallislehtien toimittajat kääntyvät usein Kuntaliiton puoleen halutessaan tarkistaa, onko jonkin asian käsittelyssä kunnassa menetelty oikein. Nykyään on myös tavanomaista, että luottamushenkilöt kysyvät toisten luottamushenkilöiden osallistumisesta päätöksentekoon ja heidän mahdollisesta esteellisyydestä. Joskus meistä Kuntaliitossa tuntuu, että kysymysten taustalla ei välttämättä aina ole pelkästään huoli päätöksenteon laillisuudesta. – Varsinkaan, jos asiasta tiedustellaan vasta päätöksenteon jälkeen.

Esteellisyyssäännökset pääosin selkeitä ja osin kaavamaisiakin

Kuntaliitossa heräsi ajatus kehittää botti vastaamaan juuri esteellisyyskysymyksiin, joissa vastaus on – tai ainakin tulisi olla – yksiselitteinen. Botin toiminta ja oppiminen perustuu siihen, että se saa kysymyksiä ja pääsee vastaamaan.

Siinä mielessä botti ja lakimies ovat samanlaisia, että ne oppivat virheistään. Nähtäväksi jää, milloin esteellisyyskysymyksistä merkittävä osa voidaan jättää botin huoleksi, ja lakimiehet voivat keskittyä hankalampiin tapauksiin. – Ja jos niitä käsitellessä pääsevät perusasiat unohtumaan, voi lakimies lohduttautua sillä, että aina voi tarkistaa asian botilta.

 

Lisää aiheesta

Kuntaliiton Kysy jääviydestä -chatbot-palvelu

 

 

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on juristi Kuntaliitossa.