35 miljardin euron arvoinen kysymys

Esitän alkuun 35 miljardin arvoisen kysymyksen: Olisiko jo aika tunnistaa julkisten hankintojen potentiaali strategisena työkaluna?  

Oma vastausehdotukseni: Olisi.  

Jatka lukemista, niin tiedät miksi. 

Viime viikolla VM ja Kuntaliitto perustivat Suomeen julkisten hankintojen yhteistyöfoorumin, Hankinta-Suomen. Foorumin tavoitteena on herättää julkisten organisaatioiden johtajia ajattelemaan julkisia hankintoja strategisena työkaluna sekä jakamaan avoimesti oppeja aiheesta. Lanseeraustilaisuudessa 9.5.2019 yksissä tuumin sekä valtio- että kuntapuolella todettiin, että foorumille on tarvetta ja ihmeteltiin, miksi sitä ei ole aiemmin perustettu. Samaa ihmettelen minäkin. 

Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi on nimittäin todella valtava, markkinoilta tehtäviin ostosopimuksiin käytetään arviolta 35 miljardia vuosittain. Kuntien osuus tuosta potista on merkittävä, noin 20 miljardin luokkaa. Pitäisikö tämän summan kiinnostaa jotakuta? Vähäarvoisempiinkin asioihin Suomessa on rakennettu erilaisia kehittämis- ja tukiohjelmia. Mutta miksi julkiset hankinnat ja niiden osaaminen eivät kiinnosta? 

Hankinnoilla ratkaisuja 

Vastaus saattaa löytyä siitä, että hankintavolyymi jakautuu eri organisaatioihin. Siksi sen kokonaisvaikuttavuutta voi olla vaikea seurata. Tämä ei kuitenkaan poista volyymin potentiaalia: jos koko Suomen tasolla hankintoja tekevät organisaatiot toimisivat samansuuntaisesti vaikkapa työllisyyden edistämisen tai hiilineutraalisuuden osalta, olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia ja suurempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Annan esimerkin: jos jokaisessa kaikkien Suomen hankintayksiköiden puolen miljoonan euron arvoisessa hankintasopimuksessa olisi pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistettävän henkilön työllistämistä koskeva ehto, olisi teoriassa mahdollisuus saada aikaan 70 000 määräaikaista työ- tai vaikkapa oppisopimusta. Aika lähellä viime päivinä hallitusneuvotteluissa keskusteltua tavoitetta, eikö? 

Esimerkki on luonnollisesti karkean laskennallinen ja perustuu siihen hypoteesiin, että tämä olisi jokaisessa hankintasopimuksessa ja jokaisella alueella mahdollista. Siitä huolimatta se kuvaa julkisissa hankinnoissa piilevää potentiaalia erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vastaavia esimerkkejä on mahdollista löytää myös muilta sektoreilta. 

Koko Suomi - samaan suuntaan 

Sekä valtio että kunnat painiskelevat monien yhteisten - ja osin myös globaalien - haasteiden parissa. Näistä haasteista keskustellaan myös tämän hetken hallituksen muodostamista koskevissa keskusteluissa Säätytalolla. Näissä keskusteluissa kannattaisi muistaa hankintojen strateginen potentiaali sekä se, että hankinnat ovat yksi ratkaisun väline.  

Tätä painottaa myös Hankinta-Suomi -foorumi, jonka ensimmäisenä tehtävänä on laatia koko Suomen hankintastrategia, tai oikeastaan strategiset linjaukset, joita hankinnat toteuttavat. Uutta tässä työssä on se, että se tehdään yhteisesti valtion ja kuntien kesken. Kun katsotaan riittävän laajalti ja koko Suomen etua, voidaan saada aikaan linjauksia ja keskustelunavauksia, joita ei muutoin syntyisi. Olennaista on se, että asioista keskustellaan yhdessä ja nähdään vaikuttavuus - ja vieläpä ilman pakollista sääntelytarvetta. Kun toimitaan eri ratkaisut mahdollistavasti, on myös vaikuttavuus tällöin yleensä suurempaa. 

Tarvitsemme lisää panostusta hankintojen osaamiseen 

Kun julkiset hankinnat nähdään sekä strategisena työkaluna että haasteiden ratkaisujen välineenä, kannattaa tällöin myös panostaa niiden osaamiseen. Julkisia hankintoja koskevaa opetusta ylemmissä korkeakouluissa on tällä hetkellä vähän tai ei lainkaan. Tämä on kovin valitettavaa, sillä hankintoihin tarvitaan osaavaa työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Mistä sitä saadaan, jos hankintojen osaamiseen ei yhteiskunnallisesti panosteta?  

Sama koskee myös hankintojen valtakunnallista neuvontaa. Hyvin valtakunnallisesti resursoitua tukea tarvitaan niille hankinta-ammattilaisille, jotka ovat toteuttamassa linjauksia nyt. Ilman osaamisen tukea ja neuvontaa eri näkökulmista ei myöskään voida odottaa kovin vaikuttavia tuloksia. 

Terveiset Säätytalolle 

Palaan alussa esittämääni kysymykseen: Olisiko siis aika tunnistaa julkisten hankintojen potentiaali strategisena työkaluna?  

Kun hankinnat nähdään strategisena johtamisen välineenä, voidaan niiden avulla myös löytää ratkaisuja niihin kahdeksaan ilmiöön ja haasteeseen, joiden parissa hallitusneuvotteluja käydään.  

Hyödynnettäisiinkö siis tuo 35 miljardin vuosittainen potentiaali nyt?