Yhtiöittämisen myötä siirrytään toisenlaiseen suhdetoiminnan maailmaan

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus kasvavat jatkuvasti. Tämä kehityssuunta näkyy myös valmisteilla olevassa maakuntauudistuksen yhtiöittämishankkeessa. Suhdetoiminnan sopivuuden rajat ovat erilaiset yksityisellä ja julkisella sektorilla.  Julkista sektoria koskevat virkavastuu-, julkisuus-, ja esteellisyyssäännökset puuttuvat yksityisen sektorin toimintamuodosta.

”Tavanomainen vieraanvaraisuus sallittua”, mutta missä menee julkishallinnon raja?

Julkisen sektorin suhdetoiminnan sopivuuden rajat eivät ole yksiselitteisiä. Tavanomainen vieraanvaraisuus on aina sallittua. Tosin tavanomainen vieraanvaraisuus virkarikosten ja elinkeinotoiminnan lahjusrikosten näkökulmasta vaihtelevat. Kuntakonsernissa onkin syytä pohtia ja kertoa avoimesti ohjeistuksissa, missä sopivuuden rajat menevät. Ohjeistuksilla luovitaan myös tulkinnanvaraisissa tilanteissa.

Elinkeinotoiminnan lahjusrikosten ja virkarikosten säännösten teonkuvaukset ovat erilaiset ja niiden kautta suojellaan myös erilaisia kohteita. Virkarikoksiin kuuluvalla lahjuksen ottamisen kriminalisoinnilla pyritään ensisijaisesti suojaamaan yksittäisen virkatoiminnan lainmukaisuus ja torjumaan epäasiallinen vaikuttaminen. Sitä täydentävällä omalla erillisellä lahjusrikkomussäännöksellä pyritään puolestaan suojaamaan yleisesti kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan sekä ehkäisemään ylilyönnit vieraanvaraisuuden ja etujen vastaanottamisessa, vaikka kyse ei ole vaikuttamisesta yksittäiseen päätöksentekoon.

Huomioi ero elinkeinotoiminnan lahjusrikoksen ja virkarikoksen välillä

Elinkeinotoimintaan liittyvien lahjusrikossäännösten tarkoituksena on puolestaan suojata elinkeinonharjoittajan ja hänen palveluksessaan olevan välistä keskinäistä luottamusta sekä jossain määrin myös kilpailevien elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiä. Elinkeinotoiminnan lahjusrikosten soveltamiskynnys on käytännössä korkeampi kuin viranomaisten toimintaan liittyvien. Kun tehtävien hoitamista ulkoistetaan yksityisille yrityksille, mukaan lukien kunnalliset yhtiöt ja mahdollisesti maakunnalliset yhtiöt, myös lahjusrikosten soveltamissäännökset muuttuvat. Tämä vaikuttaa myös siihen, mikä menettely katsotaan rikokseksi.

Kun toimintaa harjoitetaan osakeyhtiömuodossa, on syytä muistaa, etteivät osakeyhtiön esteellisyyssäännökset ole samanlaisia kuin hallintolain ja kuntalain esteellisyyssäännökset. Julkisuuslainsäädäntö ei myöskään suoraan koske yhtiöitä. Rikosoikeudellinen virkavastuu ei tule kyseeseen. Tietyissä tilanteissä henkilö voi syyllistyä luottamusaseman väärinkäyttöön.

Kunta ei voi ulkoistaa vastuutaan päätöksentekosta konsultille

Kunnat käyttävät usein konsultteja osaamisensa tukena. Konsultin todellinen vastuu kunnan päätöksenteossa on olematon. Konsulttien toimintaa eivät rajoita julkisen sektorin virkavastuu-, esteellisyys- ja julkisuusäännökset.  Lahjusrikosten näkökulmasta konsultit toimivat elinkeinotoiminnan lahjusrikosten soveltamisalueella; toki he voivat syyllistyä lahjuksen antamiseen virkamiehelle. Konsultin mahdollista vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa tulee tarkasteltavaksi viranomaisen oma vastuu päätöksenteostaan, jolloin konsultin vastuu helposti hälvenee.

Koska yksityisen toimijan toimintaan ei sovelleta virkavastuusäännöksiä, sopimusvelvoitteiden sisältö ja niiden noudattamisen valvonta kunnissa on erittäin tärkeää kuntalaisten oikeusturvan takaamiseksi.

Teksti: Tanja Mansikka

etunimi.sukunimi ät kirkkonummi.fi

Tanja Mansikka valmistelee väitöstyötään lahjusrikoksista ja virkavastuusta. Hän toimii Kirkkonummen kunnan kunnanlakimiehenä.