Onneksi on kunnat! demokratian turvaajina – tuplavaalit haastavat ja kehittävät vaalikäytäntöjä

Tänä keväänä kunnat hoitavat paitsi kuntavaalit myös aluevaalit. Tämä asettaa uusia haasteita, mutta ehkä myös mahdollisuuden uudistaa menettelyjä paikallisesti. 

Korvaukset jääneet ajastaan jälkeen

Kuntaliitossa huomasimme kevättalvella, että valtakunnallisesti on kerätty hyvin vähän tietoa siitä, kuinka paljon resursseja, erityisesti henkilöresursseja, kunnat yleensä käyttävät vaalityöhön. Tarkkaa tietoa ei myöskään kerätä siitä, millaisia lisäresursseja kahden vaalin järjestäminen samanaikaisesti vaatii. 

Vaikka lisäresurssien tarve vaihtelee kunnittain, on tärkeää saada käsitys siitä, kuinka paljon resursseja kunnissa yhteensä käytetään vaalityöhön. Tällaista tietoa voidaan käyttää esimerkiksi arvioitaessa sekä valtion että hyvinvointialueiden vaalityöstä maksamien korvausten riittävyyttä.

 Tiedämme, että valtionhallinnon kunnille maksamat korvaukset valtiollisissa vaaleissa kattavat tällä hetkellä noin 40 prosenttia suurten kaupunkien vaalien järjestämisen todellisista kustannuksista. Itse toivon, että kysymys kuntien vaalityön riittävistä korvauksista otetaan keskusteluun, kun seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan.

Kuntaliitto selvittää, kuinka paljon henkilöitä vaalien järjestämiseen tarvitaan

Keräämme helmikuun lopussa tietoa kuntien vaalien järjestämiseen liittyvistä henkilöresursseista. Maaliskuun alkuun mennessä toivomme pystyvämme kertomaan enemmän siitä, millaisia resursseja kunnat käyttävät työhön. 

Kunnilla vahva perinne vaalien järjestämisessä

Kunnilla on jo pitkään ollut keskeinen rooli yleisten vaalien järjestämisessä Suomessa. Tehtävät riippuvat siitä, ovatko kyseessä kuntavaalit vai muut vaalit, mutta kaikissa vaaleissa niihin kuuluvat muun muassa seuraavat tehtävät

• väestötietoihin perustuvien vaaliluetteloiden laatiminen ja ylläpito
• ennakkoäänestyksen ja ennakkoäänestyspaikkojen järjestäminen
• vaalitoimitsijoiden rekrytointi ja koulutus.
• äänestyssalaisuuden ja valinnanvapauden kunnioittamisen varmistaminen.
• ääntenlaskennan kokoaminen ja raportointi keskusviranomaisille.

Nämä tehtävät koskevat kunnallis-, eduskunta-, presidentin- ja EU-vaaleja. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös aluevaalit järjestetään joka neljäs vuosi, ja vastuu näistä vaaleista kuuluu myös kunnille.

Mikä muuttuu vuoden 2025 vaaleissa?

Vuoden 2025 vaaleista tekee ainutlaatuiset se, että ne järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Tämä tarkoittaa, että kunnat joutuvat hoitamaan paljon laajempaa vaalihallintoa. Suurimpia muutoksia ovat mm:

• Lisääntynyt vaalihallinto: kuntien on hallinnoitava kahta rinnakkaista vaalia, joissa on erilliset ehdokaslistat ja vaaliluettelot.
• Enemmän äänestyspaikkoja ja resursseja: vaalien määrän lisääntyminen tarkoittaa, että erityisesti suuremmissa kaupungeissa tarvitaan uusia toimitiloja ja enemmän vaalivirkailijoita.
• Ääntenlaskennan monimutkaistuminen: Kahden vaalin samanaikainen hallinnointi merkitsee monimutkaisempaa logistiikkaa ja lisääntyvää työmäärää ääntenlaskennassa.
• Äänestäjille tiedottamisen lisääntyminen: äänestäjille tiedotetaan siitä, että he osallistuvat kahteen erilliseen vaaliin samaan aikaan, ja siitä, miten tämä vaikuttaa äänestysprosessiin. Kaksoisäänestys otetaan huomioon myös vaalimainonnassa.

Aluevaalien vaatiman ”ylimääräisen” työn määrä vaihtelee. Vaalilaissa lähdetään siitä, että kunta järjestää ja toteuttaa kuntavaalit joka tapauksessa omasta puolestaan, ja korvaus aluevaalien lisätehtävistä maksetaan niistä resursseista ja tehtävistä, jotka ovat jo olemassa olevien resurssien lisäksi ja pelkästään aluevaalien vuoksi. 

Tuplavaalit – uhka vai mahdollisuus?

Kaiken vaalityön tavoitteena on, että vaaliprosessi on sujuva ja luotettava. Koska kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, voi ilmetä käytännön kysymyksiä, jotka edellyttävät paitsi joustavuutta myös huolellista suunnittelua. Samalla se tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää ja parantaa vaalimenettelyjään.

Äänestäjien kannalta tuplavaalit voivat olla eduksi, koska heidän tarvitsee käydä vain yhdessä äänestyspaikassa äänestämässä molemmissa vaaleissa. Se voi myös lisätä äänestysaktiivisuutta, niin ainakin Kuntaliitossa toivomme.