Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin vastaamisessa myös paikallistason toimijat ovat tärkeässä asemassa.
Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä asukkaiden arjesta syntyy. Kuntien tekemä suunnittelutyö määrittää esimerkiksi yhdyskuntarakennetta ja liikkumistapoja ja infraratkaisut kotitalouksien mahdollisuuksia vaikuttaa lämmityksen päästöihin.
Tällä hetkellä 90 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut itselleen ilmastotavoitteen.
Lue lisää:
- Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu | Kuntaliitto.fi
- Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023 | Kuntaliitto.fi
- Ilmastonmuutos ja kunnat – Opas kuntien ilmastotyön tueksi, Kuntaliitto 2020
- Missä mennään kuntien ilmasto- ja luontotyössä? Sitra 2021
- Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet, Suomen Ilmastopaneeli Raportti 8/2019
Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Kasvihuonekaasujen vähentäminen kunnissa onnistuu yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, ehkäisemällä jätteiden syntyä ja käsittelemällä jätteet asianmukaisesti, tukemalla kestäviä liikkumistapoja ja tekemällä vihreitä hankintoja.
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kunnassa yhteistä tahtoa sekä laaja-alaista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tekemisestä on tärkeää myös tiedottaa ja viestiä ulospäin.
Yhdyskuntasuunnittelu
Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa erityisesti liikenteen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittelu vaikuttavat oleellisesti liikenteen määrään. Mitä enemmän hajallaan yhdyskuntarakenne on, sitä enemmän syntyy liikennettä. Uudet alueet tulisi sijoittaa hyvien kevyenliikennereittien ja joukkoliikenne yhteyksien varrelle, ei kuitenkaan kovin kauas kunnan keskustasta ja palveluista.
Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan edesauttaa esimerkiksi kaukolämmön tai maakaasun käyttöä. Jos uudet asuinalueet rakennetaan suunnitelmallisesti, voidaan kaukolämpö tai maakaasuverkostoja hyödyntää tehokkaasti ja kannattavasti.
Energiatehokkuus julkisissa kiinteistöissä
Kuntien kiinteistöt toimistoista urheiluhalleihin kuluttavat paljon energiaa. Energiankulutuksen järkevä ja oikea käyttö lisää kiinteistöjen viihtyvyyttä, tuo taloudellista säästöä sekä vähentää osaltaan kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutuksen vähentämiseen päästään usein varsin yksinkertaisilla ja halvoilla toimenpiteillä, kuten lämmitysjärjestelmän säädöillä ja ilmastoinnin järkevällä käytöllä.
Energiatehokkaat hankinnat
Jokainen kunta tekee vuosittain suuret määrät tavaroiden ja palveluiden hankintoja. Suosimalla julkisissa hankinnoissa vähän energiaa kuluttavia laitteita ja palveluita, voidaan vähentää energiankulutusta ja silloin myös kasvihuonekaasupäästöjen määrä pienenee.
Uusiutuvien energialähteiden suosiminen
Suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian tai bioenergian, käyttö vähentää oleellisesti ilmastolle haitallisten kaasujen määrää. Samalla paikallinen ilmanlaatu paranee merkittävästi.
Jätteiden vähentäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys
Jätteiden vähentäminen ja kierrättäminen vähentävät kasvihuonekaasuja jätehuollossa ja tuotannossa. Useimmiten mitä enemmän tuotteiden valmistukseen käytetään kierrätettäviä materiaaleja neitseellisen raaka-aineen sijaan, sitä vähemmän kuluu energiaa. Lisäksi jätteiden väheneminen vähentää samalla kaatopaikoilla syntyvän haitallisen metaanin syntymistä.
Kaatopaikoilla kaatopaikkakaasun muodostuminen vähenee oleellisesti, jos biojätteet kompostoidaan erikseen. Siitä syystä biojätteen keräyksen tehostaminen on tärkein toimenpide kaatopaikkojen metaanin vähentämisessä. Kunnat voivat tehostaa omien kiinteistöjensä, kuten koulujen ja työpaikkojen jätehuoltoa sekä opastaa kuntalaisia jätteiden lajittelussa.
Jätteistä energiaa
Jätehierarkian mukaisesti ensin on pyrittävä estämään jätteen synty. Tämän jälkeen jäte on hyödynnettävä materiaalina. Jätteiden hyödyntäminen energiana on hyväksyttävä vaihtoehto silloin, kun jäte soveltuu energiana hyödynnettäväksi, ja kun vältytään muilta ympäristöä rasittavilta toimilta kuten pitkiltä kuljetuksilta.
Kaatopaikoilla syntyvää kaasua voidaan käyttää sähkön tai lämmön tuotantoon. Jos hyötykäyttö ei ole mahdollista, voidaan kaasu polttaa soihdussa. Silloin ilmakehälle haitallinen metaani muuttuu vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi.
Liikenneväylien ja – kaluston ratkaisut
Liikennesuunnitteluun panostamalla edistetään liikenteen sujuvuutta, mikä vähentää päästöjä. Kuljetuslogistiikan kehittäminen, oikeat kalustovalinnat erilaisille reiteille ja erityyppiseen ajoon sekä kaluston kunto vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja syntyviin päästöihin.
Metsät hiilinieluina ja -varastoina
Metsillä on liittymäkohtia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Hiilinieluina metsät hillitsevät ilmastonmuutosta sitomalla ilmakehään päässyttä hiilidioksidia. Merkittäviä välineitä ylläpitää metsien hiilinieluja ovat esimerkiksi kestävä ja suunnitelmallinen metsänhoito, hakkuumenetelmien kehittäminen sekä uusien metsien istuttaminen. Myös puutuotteet ja puurakentaminen sitovat hiiltä.
Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa viheralueilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäytön kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää tehokkaammin suunnittelemalla rakentamisalueita, viheralueita, viheralueverkostoja sekä hulevesiä samanaikaisesti.
Kuntien ilmastoviestintä
Kunnissa tehdään paljon konkreettisia ilmastotekoja, mutta niistä ei välttämättä kerrota tai viestitä laajasti. Ilmastoviestintä onkin tärkeä osa kuntien ilmastotyötä. Viestimällä ilmastoteoista kunta voi vaikuttaa asukkaiden tietoisuuteen ilmastotyöstä ja sen hyvistä ratkaisuista.
Ilmastoviestinnällä lyhyesti tarkoitetaan ilmastotoimista viestimistä. Siihen kuuluu muun muassa ilmastonmuutokseen, sen hillintään, siihen sopeutumiseen ja näihin liittyviin ratkaisuihin liittyvää viestintää. Ilmastoviestintä on suhteellisen tuore, mutta nopeasti kasvava tutkimusala, joka tuottaa tietoa muun muassa erilaisten ilmastoviestintätapojen toimivuudesta erilaisille yleisöille.
Lue lisää:
Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys?
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kunnassa
Ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttää ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla. Tämän takia ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin, kuten tulviin ja myrskyihin, on myös varauduttava.
Kunnan on mahdollista varautua tuleviin ilmasto-olosuhteisiin monin eri keinoin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon erityisesti maankäytön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa, rakentamisessa, riskikartoituksissa ja yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaamisessa.
Kunnat ovat ilmastostrategioiden lisäksi huomioineet ilmastonmuutokseen sopeutumistarvetta laatimalla tulvastrategioita ja hulevesisuunnitelmia.
Lue lisää:
Kuinka kunnat kohtaavat ilmastonmuutoksen?
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030
Kokonaisarviointi kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikan toimeenpanosta (KOKOSOPU)
Sopeutumisen alueelliset ulottuvuudet ja ohjauskeinot muuttuvaan ilmastoon
Kuntien ilmasto- ja ympäristöverkostot
Kunnat ovat keskeisiä kansallisten ja kansainvälisten ympäristö, ilmasto- ja kestävän kehityksen sopimusten sekä lainsäädännön tavoitteiden toimeenpanijoita. Viime vuosikymmeninä on luotu lukuisia ilmastoverkostoja ja -sitoumuksia, joiden avulla tavoitteita edistetään kunnan päätöksenteossa sekä toiminnassa.
Verkostojen ja sitoumusten kunnianhimo sekä systemaattisuus vaihtelevat, mutta niissä kaikissa tehdään tärkeää ympäristö- ja ilmastotyötä. Ilmastotoimien lisäksi niillä pyritään usein myös alueellisen hyvinvoinnin parantamiseen ja elinkeinoelämän piristämiseen.
Kaikki kunnat eivät kuulu tunnettuihin verkostoihin tai sitoumuksiin, mutta ne voivat silti olla sitoutuneita ilmastotyöhön ja tehdä ilmastotekoja laajasti eri toimialoillaan. Moni kunta on laatinut ympäristöjohtamisensa tueksi ilmastostrategian, ympäristöohjelman tai muun vastaavan strategisen asiakirjan.
Climate Leadership Coalition
Climate Leadership Coalition (CLC) on Euroopan suurin voittoa tavoittelematon ilmasto-businessverkosto. CLC:llä on jäseninä muun muassa yrityksiä, etujärjestöjä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä viisi kaupunkia. CLC:n organisaatiojäsenillä on oltava kunnianhimoinen strategia ja tavoitteet sekä konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi ja/tai materiaalitehokkuuden parantamiseksi. CLC:n perustivat vuonna 2014 Fortum, KONE, Neste, St1, Outotec, Caverion ja Sitra. CLC:n tavoitteena on saada liiketoimintaratkaisujen kautta aikaan merkittäviä myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Luontokunnat
Luontokunnat-verkosto tukee kuntia ja kaupunkeja niiden toimissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja luonnon kestävässä käytössä. Verkosto on perustettu tukemaan kuntia niiden luontotyössä sekä mahdollistamaan verkostoitumista muiden kuntien kanssa.
Luontokunnat-verkosto edistää hyvien käytäntöjen omaksumista esim. vieraslajien torjunnassa ja luontoarvojen huomioimista kaavoituksessa. Osallistuminen vaatii kunnalta aktiivista panostamista yhteistyöhön ja kunnan toimintojen kehittämistä.
Verkostoa koordinoi yhdessä Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto, mutta kunnat vastaavat siihen liittyvän kuntatason tiedon tuottamisesta.
Covenant of Mayors –sitoumus
Covenant of Mayors on Euroopan komission ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille, joka sai alkunsa Euroopan Unionin energiakomissaarin aloitteesta vuonna 2008. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä.
Sitoumuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Sitoumuksessa on mukana myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Kaupungit laativat toimintasuunnitelman kestävän kehityksen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), jossa esitetään tärkeimmät toimenpiteet päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi sekä päästötasekartoituksen, jonka avulla voidaan seurata lieventämistoimenpiteitä ja ilmastoriskejä. Toimenpideohjelmassa on määritelty muun muassa kunkin toimenpiteen toteutuksen aikataulu, vastuutaho, vaikutus hiilidioksidipäästöihin sekä toimenpiteen arvioidut toteutuskustannukset ja resurssitarve. Kaupungit sitoutuvat raportoimaan suunnitelmiensa toteutuksen etenemisestä kahden vuoden välein.
Paikallishallinnon yhteistyöorganisaatiot, kuten maakuntaliitot sekä paikalliset ja alueelliset verkostot, voivat myös allekirjoittaa sitoumuksen ja ryhtyä alueellisiksi tuki- ja koordinaattoriorganisaatioiksi. Näiden odotetaan tarjoavan tukea kunnille tarjoamalla tietoa, työkaluja ja kontakteja ilmasto- sekä energiakysymyksissä.
Sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office, jossa jokaisella kaupungilla on nimetty yhteyshenkilö. Tuki- ja koordinaattoriorganisaatioina Suomessa toimivat Kuntaliitto, Uudenmaanliitto ja kaupunginjohtajien ilmastoverkosto.
Climate-KIC
Climate-KIC on Euroopan suurin ilmastonmuutokseen keskittyvä yksityisen sekä julkisen sektorin välinen kumppanuusohjelma. Climate-KIC-verkosto pyrkii ilmastonmuutoksen hillintään sekä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja menestyksen kasvattamiseen uusia innovaatioita kehittämällä. Verkostossa tavoitellaan vähähiilisyyttä ja huomioidaan ilmastonmuutoksen sopeutumistarpeet.
Toimintaan kuuluu monitasoista yhteistyötä muun muassa julkishallinnon, tutkimuslaitosten, yritysmaailman sekä oppilaitosten välillä. Verkostossa voi ottaa osaa innovaatiohankkeisiin, koulutuksiin sekä työjaksoihin ja saada tukea yrittäjyystoimintaan. Alkunsa Climate-KIC sai vuonna 2010, kun se perustettiin yhdeksi Euroopan Unionin Teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöksi.
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Energiatehokkuussopimusten ympärille syntynyt verkosto tekee yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi Suomessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatehokkuussopimuksilla vastataan Suomelle asetettuihin EU:n energiatehokkuusvelvoitteisiin ja vähennetään kasvihuonepäästöjä.
Energiatehokkuussopimukset tehdään valtion ja muiden toimialojen kesken. Kunta-alalle, kiinteistöalalle, elinkeinoelämälle ja lämmityspolttonesteiden jakeluun on omat sopimukset, joilla pyritään alakohtaisiin tuloksiin.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus on tehty Kuntaliiton, TEM:in ja Energiaviraston välillä. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät siihen omilla Energiaviraston kanssa tehtävillä sopimuksilla. Kunnat ja kuntayhtymät voivat saada valtion tukea energiatehokkaan teknologian käyttöönotossa, energiatehokkuusinvestoinneissa ja energiakatselmuksissa.
Motiva ylläpitää energiatehokkuudesta seurantajärjestelmää, johon sopimuskunnat vuosittain ilmoittavat toimenpiteistään. Seurantajärjestelmän perusteella EU:lle raportoidaan Suomen energiansäästön tilasta.
Energiatehokkuussopimuksia on solmittu Suomessa 1990-luvulta lähtien ja meneillään oleva kausi kattaa vuodet 2017–2025.
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
Energy Cities
Energy Cities on eurooppalainen verkosto, joka kokoaa yhteen kaupunkeja liittyen energiamurrokseen. Verkostossa parannetaan toimijoiden taitoja kestävän energiankäytön suhteen esimerkiksi energiatehokkuudessa ja uusiutuvassa energiassa.
Tavoitteena on kaupungeissa tapahtuva energiamurros elintasosta tinkimättä. Verkosto toimii kaupunkien energiatietojen ja -taitojen levittämisen kanavana. Toiminta-alueeseen kuuluu lisäksi edunvalvontaa EU:ssa energia-, ympäristö-, ja kaupunkipolitiikkaan liittyen.
Verkosto koordinoi EU:n energiatehokkuusprojekteja ja toteuttaa Covenant of Mayors -sitoumuksen tavoitteita. Verkostossa on mukana yli 1000 kaupunkia 30 eri valtiosta.
EUROCITIES - Environment Forum
Eurooppalaisten kaupunkien muodostama EUROCITIES-verkosto järjestää työryhmiä, projekteja sekä tapahtumia, joissa vaihdetaan tietoja ja ajatuksia. Järjestö painottaa paikallishallinnon tärkeyttä päätöksenteon eri tasoilla ja se tekee ennen kaikkea kaupunkien edunvalvontaa.
Verkostolla on kuusi eri foorumia, joista ympäristöfoorumi tukee kaupunkien kestävän kehityksen edistämistä. Ympäristösäädösten ja projektien sopivuus paikallistasolle pyritään varmistamaan tekemällä yhteistyötä kansallisten hallitusten sekä EU:n kanssa. EU:n ilmanlaatusäädökset, jätepolitiikka sekä energiaunioni ovat muun muassa huomion kohteina foorumissa.
Kuntien ilmasto- ja ympäristöverkostot 2
Luontoviisaat kunnat
Luontoviisaat kunnat -verkosto pyrkii hillitsemään luontokatoa, edistämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään luontoa heikentävää toimintaa sekä kehittämään kokonaisvaltaisesti kuntien luontotoimintaa.
Tavoitteelliseen toimintaan pyrkivä Luontoviisaat kunnat -verkosto perustettiin vuonna 2023. Siihen liittyminen edellyttää valtuuston, hallituksen tai muun vastaavaa toimivaltaa käyttävän tahon päätöksellä verkoston jäseneksi. Luontoviisaat kunnat -verkostoon liittyminen edellyttää Luontoviisaat kunnat -verkoston kriteerien täyttämistä.
EU:n kaupunkimissio
Ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevan EU-mission tavoitteena on tukea ainakin 100 eurooppalaista kaupunkia saavuttamaan hiilineutraalisuus vuoteen 2030 mennessä. EU:n kaupunkimissioon valitut kaupungit saavat räätälöityä tukea ilmastosopimuksen laatimiseen ja toimeenpanoon komission rahoittamalta NetZeroCities-missioalustalta. Kaupungeilla on myös mahdollisuus hakea hankerahoitusta erilaisista EU-ohjelmista.
EU tavoittelee hiilineutraaliutta 2050 mennessä. Kaupunkien rooli tavoitteen saavuttamisessa on merkittävä, sillä suuri osa päästöistä syntyy kaupungeissa. Sadan kaupungin joukkoon valitut edelläkävijäkaupungit kehittävät ja pilotoivat toimenpiteitä ja toimivat esimerkkeinä muille eurooppalaisille kaupungeille. Suomesta kaupunkimissioon on valittu kuusi kaupunkia.
EU Mission: Climate-Neutral and Smart Cities
EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen missio
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä ilmastoriskeistä ja kehittää sopeutumistoimia erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat missiot ovat Euroopan unionin tapa toteuttaa ja rahoittaa tutkimusta ja innovointia. Missiot ovat isoja ja kunnianhimoisia kokonaisuuksia, joilla haetaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.
Mission tavoitteena on tukea 150 eurooppalaista kuntaa ja aluetta saavuttamaan ilmastonkestävyys vuoteen 2030 mennessä. Suomessa Mission Charterin on allekirjoittanut seitsemän suomalaista maakuntaa ja neljä kaupunkia.
EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen missio
FISU-verkosto
FISU-kunnat (Finnish Sustainable Communities) pyrkivät olemaan resurssiviisauden edelläkävijöitä. Verkostossa resurssiviisautta tavoitellaan kunnan, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdessä suunnitteleman tiekartan avulla. Toimijoiden välisen yhteistyön tarkoituksena on tuoda esiin paikalliset vahvuudet ja siten edesauttaa alueen kestävää hyvinvointia sekä lisätä työllisyyttä.
FISU-kuntien päämääränä on olla vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleita, jätteettömiä sekä kestävän kulutuksen toimijoita. Siten huomio kuntien teoissa kiinnittyy muun muassa energian, liikkumisen, ruoan, veden käytön ja materiaalien kulutuksen lähtökohtiin. Verkostossa jaetaan tietoa sekä parhaita käytäntöjä ja kehitetään uusia toimintatapoja resurssiviisauden toteuttamiseksi. Toiminta sai alkunsa Sitran resurssiviisaasta tiekartasta, joka sittemmin laajeni FISU-verkostoksi.
Verkoston palvelukeskuksina toimivat Suomen ympäristökeskus ja Motiva, jotka antavat kunnille muun muassa asiantuntija-apua sekä hoitavat yleistä viestintää. Palvelukeskus myös laskee kaupungeille omat lähtötilanteet kasvihuonepäästöjen, materiaalihäviöiden ja ekologisen jalanjäljen suhteen, joiden pohjalta kunnat voivat alkaa suunnittelemaan toimenpiteitä.
Verkoston toimintaa ohjaa neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Sitra, Motiva, SYKE, Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä verkostokuntien edustajat.
HINKU-verkosto
HINKU-verkostossa kunnat, maakunnat, yritykset, asukkaat sekä asiantuntijat tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ratkaisumalleja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja tehdä kunnista ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöitä.
Hinku-verkoston kunnat ja maakunnat sitoutuvat vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta. Tavoitteisiin tähdätään muun muassa uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden lisäämisellä. Lisäksi tarkoituksena on, että ilmastoteoilla saavutettavat kustannussäästöt, energiaomavaraisuus ja uudet liiketoimintamahdollisuudet parantavat alueellista hyvinvointia sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.
HINKU-verkosto on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ilmastonmuutoksen edelläkävijöiden verkosto, jossa toimijat saavat tukea tavoitteilleen sekä pääsevät jakamaan tietoa eteenpäin. Verkosto kokoaa kunnat, maakunnat, yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat yhteen. Verkosto sai alkunsa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa ja jatkaa hankkeen työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi sekä paikallisen hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän parantamiseksi. Verkosto tarjoaa muun muassa verkostoitumismahdollisuuksia, päästölaskentapalveluja ja viestintäyhteistyötä.
UBC
Itämeren kaupunkien liitossa (Union of the Baltic Cities, UBC) Euroopan pohjoiset kaupungit tekevät yhteistyötä Itämeren alueen kehittämiseksi. Verkostossa on mukana yli sata kaupunkia Itämeren alueelta.
Verkosto auttaa kaupunkeja tekemään käytännön yhteistyötä ja jakamaan tietoa keskenään. Lisäksi se järjestää yhteisiä kehittämishankkeita.
Työskentely verkostossa tapahtuu eri aihealueisiin keskittyvissä komissioissa, joita on seitsemän kappaletta. Kestävien kaupunkien komissio (Sustainable Cities Comission) vastaa verkostossa muun muassa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kysymyksistä. Kestävien kaupunkien komissio koordinoi myös verkoston kestävän kehityksen ohjelmaa, joka kattaa vuodet 2016–2021. Komission sihteeristö toimii Turussa.
ICLEI
Maailmanlaajuisesti kuntien kestävän kehityksen työtä kehittää ja koordinoi ICLEI-Local Governments for sustainability -verkosto, johon kuuluu 13 suomalaista kaupunkia. Verkosto kannustaa paikallishallintoja kestävän kehityksen toimiin, jotta ne pystyvät vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kasvavaan kaupungistumiseen sekä talouden ja väestön vaihteluihin.
ICLEI:ssä on tehty pitkän aikavälin hankkeita kuntien kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja lisäksi se kerää tietoa, raportoi sekä järjestää erilaisia koulutuksia ja konferensseja. Verkosto myös edistää YK:n Rion julistuksen toimeenpanoa paikallisella tasolla. Maailmanlaajuisena kuntien ilmastonmuutostyön kampanjana toimii The GreenClimateCities, joka jatkaa Cities for Climate Protection -kampanjan työtä.
Mukana verkostossa on yli 1750 paikallis- ja aluehallintoa, jotka sijaitsevat yli sadassa valtiossa. Kuntaliitto on ICLEI:n jäsen ja Kuntien ilmastokampanja perustuu ICLEI:n Cities for Climate Protection -kampanjaan.
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto
Kaupunginjohtajien ilmastoverkostoon kuuluu kuuden ison kaupungin kaupunginjohtajat, jotka tekevät yhteistyötä kaupunkiensa ilmastotoimien edistämiseksi. Verkoston mukaan paikallinen osaaminen on keskiössä kaupunkien kestävyyden sekä hiilineutraaliuden rakentumisen kannalta.
Verkoston tavoitteena on profiloida Suomen kuntia kansainvälisiksi edelläkävijöiksi esimerkiksi puurakentamisen, hiilivapaan kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä puhtaiden teknologioiden aloilla. Tiedonvaihto kaupunkien välillä ja erilaisten aloitteiden tekeminen ovat osa verkoston toimintaa.
Kaupunginjohtajat perustivat verkoston helmikuussa 2011. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on lisäksi kansainvälisen Covenant of Mayors-verkoston jäsen.
Kiistelty ennallistamisasetus hyväksyttiin monien vaiheiden jälkeen - Kuntaliitto tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen
Kuntien norminpurussa näennäissäästöt JAA - Latauspisteiden miljoonasäästöt EI
EU-vaalit ratkaisemassa kuntien tulevaisuuden suuntaa
EU-rahoitus avaa kaupungeille ja kunnille uusia mahdollisuuksia
Elinvoimaiset kunnat edistävät ekologista kestävyyttä
Kunnat huolehtivat yhdyskuntien kestävästä kehittämisestä - meille kaikille
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.