Kuntien tuottavuusvertailu
HUOM! Tuottavuusvertailu on päättynyt, eikä se enää kuulu Kuntaliiton tarjoamiin maksullisiin lisäpalveluihin. Tämän sivun tietoja voi kuitenkin hyödyntää yhä.
Kuntien tuottavuusvertailu on kunnille ja kuntayhtymille avoin palvelu, jossa seurataan eri palveluiden tuottavuuden kehitystä ajassa. Kuntaliitto on kehittänyt tuottavuusmittareita yhdessä kuntien, valtionvarainministeriön ja eri asiantuntijatahojen kanssa.
Kuntien tuottavuusvertailu mahdollistaa tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaamisen ikäihmisten, opetuksen ja teknisen toimen palveluista.
Ikäihmisten palveluista mitataan kotihoitoa, vanhainkotihoitoa, tehostettua palveluasumista ja vuodeosastojen pitkäaikaishoitoa.
Opetuksessa mitataan varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta.
Teknisen toimen palveluista mitataan katujen talvihoitoa, viheralueiden hoitoa, toimitilojen ylläpitoa sekä vesihuoltoa.
Tuottavuusmittarit on määritetty kuntien välinen vertailukelpoisuus silmällä pitäen. Tuottavuusvertailussa verrataan ennen kaikkea kunnan oman tuottavuuden muutosta ajassa (tuottavuusindeksi). Kehittämistyössä on huomioitu myös palvelun laatu.
Talouslukujen ohella seurataan, tapahtuvatko parannukset tuottavuudessa vaikuttavuuden tai laadun kustannuksella. Vertailussa seurataan myös työntekijöiden lyhyitä poissaoloja, jotka kuvaavat työelämän laatua. Tuottavuusparannusten ei tulisi tapahtua palvelun tai työelämän laadun kustannuksella.
Vertailussa tuottavuutta kuvataan indeksikäyrillä, jotka kuvaavat tuottavuutta suhteessa perusvuoteen (esim. 2010=100). Mikäli indeksikäyrä saa arvon 105, tuottavuus on parantunut viisi prosenttia lähtövuoteen nähden. Tämä mahdollistaa kuntien oman kehityksen vertaamisen yli ajan. Menetelmä ei ole myöskään haavoittuvainen kuntakohtaisiin laskentaeroihin nähden.
Tämän lisäksi on laskettu vuosittaiset tuottavuusmuutokset, ikäihmisten palveluissa tuottavuussäästö sekä visualisoitu palveluiden volyymiä, rakennetta ja laatua kuvaavia tietoja.
Tuottavuusvertailua lasketaan suoriteperusteisesti. Suoritteita painotetaan kustannuspainokertoimien avulla. Suoritteiden käyttö helpottaa erityyppisten kuntien vertaamista keskenään. Esimerkiksi laskennallisen oppilasmäärän käyttö tarkentaa mittaria, koska se ottaa huomioon kuntien väliset erot muun muassa vieraskielisten oppilaiden lukumäärässä.
Tuottavuusvertailun hyödyt
Tuottavuusvertailun mittarin tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi kunnan talousarvion tuottavuustavoitteiden seurannassa sekä tarkastuslautakunnan tuloksellisuusarvioinnissa. Tuottavuusvertailu mahdollistaa organisaation tuottavuuden vertaamisen saman tyyppisiin verrokkikuntiin ja kuntayhtymiin aikasarjoina. Vertailun avulla saadaan vietyä tuottavuusajattelun ja -johtamisen toimintakulttuuria myös omaan organisaatioon.
Seuraa kuntien tuottavuuden kehitystä ajassa
Kuntien palvelukohtaisia tuottavuustietoja voi tarkastella interaktiivisen käyttöliittymän avulla osoitteessa www.kuntaliitto.fi/tuottavuusvertailu
Kunnat täyttävät tietonsa sähköiseen tiedonkeruulomakkeeseen. Tutustu tiedonkeruulomakkeeseen: http://tuottavuusvertailu.kuntaliitto.fi (käyttäjätunnus: test ja salasana: testaus123)
Lisää aiheesta Kuntaliiton verkkopalvelussa:
- Taloustorstai Extra & Tuottavuustorstain 22.11.2018
- Kunnan tuottavuuskehityksen seuraaminen on tärkeää, Kuntauutinen julkaistu 13.6.2016
- Kuntien tuottavuusvertailu laajenee - Jatkossa myös muilla kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus liittyä mukaan, Kuntauutinen on julkaistu 29.1.2016
Avaa kaikki
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuus
Tällä sivustolla esitetään perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuuteen liittyviä laskelmia. Laskelmat kuvaavat toistaiseksi ja pääosin vain tehokkuuden ja tuottavuuden taloudellista ulottuvuutta. Niillä on tarkoitus kuvata perinteisiä euroa per oppilas ja opiskelija vertailuja kehittyneemmin tuottavuutta ja tehokkuutta. Mittarit on kehitetty yhteistyössä kuntien sekä Kouluikkuna-vertailutietokannan asiantuntijoiden kanssa.
Taloudellinen tehokkuusvertailu
Tehokkuusvertailussa palveluiden tuottamisen kustannuksia verrataan suoritteiden määrään tiettynä vuotena. Alla esitetään kustannukset suhteessa laskennalliseen oppilas- ja opiskelijamäärään suhteutettuna (tarkempi määritelmä liitteenä). Laskennallinen suoritemäärä saadaan painottamalla eri oppilasryhmiä näiden kustannuspainokertoimilla.
Laskennallisen oppilas- ja opiskelijamäärä käyttö tarkentaa mittareita koska se ottaa huomioon kuntien väliset erot mm. vieraskielisten ja maahanmuuttajien valmistavan, erityis- ja vammaisopetuksen sekä joustavan perusopetuksen suhteen (kattava listaus liitteenä). Laskennallisen oppilas- ja opiskelijamäärän käyttö parantaa kuntien välistä vertailtavuutta.
Alla on kuvattu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset suhteessa laskennalliseen oppilas- ja opiskelijamäärään.
Huom! Alla olevat Taulukko 1 ja Kuviot 1-3 löytyvät isommassa koossa liitteet-osiosta.
Taulukko 1. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen nimelliset kustannukset per laskennallinen oppilas ja opiskelija
Taloudellinen tuottavuus
Alla kuvataan kuntien oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuutta.
Tuottavuusmuutoksen laskemiseksi kunnan omaa tuottavuuden tasoa (=oppilas- ja opiskelijakohtaiset kustannukset) verrataan aiempiin vuosiin. Tuottavuuden parantaminen tarkoittaa, että kunta on vähentänyt kustannuksia tai lisännyt oppilas- tai opiskelijamäärää. Tuottavuusparannus voi syntyä myös siitä, että oppilas- tai opiskelijamäärä on kasvanut nopeammin kuin kustannukset, tai päinvastoin, vähentynyt vähemmän kuin kustannukset. Tuottavuusmuutos lasketaan aina reaalisen kustannuskehityksen perusteella.
Alla (kuviot 1 ja 2) kuvataan kuntakohtaiset muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuuden indeksikuvaaja (kuvio 3) kuvaa tuottavuuden tasoa suhteessa perusvuoteen 2009. Indeksikuvaajan arvo 105,0 tarkoittaisi että tuottavuus on kyseisenä vuotena 5 % korkeampi kuin perusvuotena 2009.
Kuntakohtaiset tuottavuusindeksit liitteenä.
Kuvio 1. Perusopetuksen tuottavuusmuutos (%) 2012–2013
Kuvio 2. Lukiokoulutuksen tuottavuusmuutos (%) 2012–2013
Kuvio 3. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuusindeksi (2009=100)
Liitteet:
Kuvio 1. Perusopetuksen tuottavuusmuutos (%) 2012–2013
Kuvio 2. Lukiokoulutuksen tuottavuusmuutos (%) 2012–2013
Kuvio 3. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuottavuusindeksi (2009=100)
20 suurimman kaupungin opetuksen tuottavuusvertailu
vuodet 2009-2013
Teknisen toimen tuottavuusmittarit
Kuntaliitto on kehittänyt yhdessä kuntien kanssa teknisen toimen tuottavuusmittareita.
Teknisen toimen palveluista mitataan: katujen talvihoitoa, viheralueiden hoitoa, toimitilojen ylläpitoa ja vesihuoltoa.
Teknisen toimen eri palvelualueille on laadittu tuotteistukseen perustuvat tuottavuusmittarit. Tuotteistus mahdollistaa painokertoimien laskemisen eri suoritteille, jolloin laskentatarkkuus parantuu merkittävästi kun eri tuotteet muutetaan vertailukelpoisiksi. Tuottavuuden ohella mitataan myös palvelun laatua.
Katujen talvihoidossa on hyödynnetty niin sanottua talven rankkuusindeksiä, koska talven vaikutus kunnan talvihoidon kustannuksiin vaihtelee runsaasti. Talvihoidon rankkuusindeksi on laskettu tilastollisen mallin avulla (regressioanalyysi) jossa eri vuosien välisiä kustannuseroja selitettiin säätiedoilla.
Säätietojen ja kustannusten välinen yhteys on mallinnettu tilastollisesti, jotta sään vaikutusta kustannuksiin ei yli- tai aliarvioitaisi. Malli estimoitiin Vantaan, Kouvolan, Kuopion, Rovaniemen, Salon, Kotkan, Jyväskylän, Vaasan, Turun, Espoon, Joensuun, Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Mikkelin, Oulun ja Tampereen talvihoidon tiedoilla ja sen selitysaste oli poikkeuksellisen korkea.
Tulosten perusteella havaittiin, että yksi lumisadepäivä (lunta on satanut vedeksi muunnettuna vähintään 2 mm) lisää kustannuksia noin 91 euroa kilometriä kohden. Nollan ylitys -päivät taas vähentävät kustannuksia 17 euroa kilometriä kohden. Nollan ylitys -päivien yllättävä tulos selittyy osittain sillä, että näinä päivinä lumen poisajon kustannukset laskevat niin merkittävästi, että ne kumoavat hiekotuksesta aiheutuvat lisäkulut.
Talven rankkuusindeksiä voidaan käyttää kustannusvaihtelun selittäjänä. Se tasoittaa talven muutoksista aiheutuvia kustannuseroja. Sitä voidaan hyödyntää myös alueurakoiden osalta, jolloin voidaan luoda sellaisia sopimusmalleja, jotka kannustavat resurssien järkevään käyttöön. Talven rankkuusindeksi mahdollistaa myös tuottavuuden pidemmän aikavälin seurannan ja tavoitteen asettamisen.
Katso talvihoidon ja muut teknisen toimen tuottavuusvisualisoinnit osoitteesta täältä.
Liite:
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
+358 9 771 2645, +358 50 592 8986
Vastuualueet
- valtionosuusasiat
- TE -uudistuksen raha-asiat, osa TE -muutostukitoimistoa
- taloustilastot ja tilinpäätöstiedot
- kuntien kustannuslaskenta ja markkinaperusteinen hinnoittelu
Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.