Vuodesta 2026 kunta ei enää vastaa kaikesta asumisessa syntyvän jätteen jätehuollosta

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2024 jätelain muutosehdotuksen, joka supistaa kunnan jätehuoltovastuuta asumisen jätehuollossa viimeistään vuoden 2026 alusta lukien. Jätelain 1.1.2025 voimaantulleella muutoksella rajataan kunnan vastuuta jätehuollosta siten, että asumispalvelua ja sen ohella sote-palveluita ja tarvittaessa muita asumisen oheispalveluita tarjoavien sote-toimipaikkojen ja laitosasumisen jätehuolto siirtyy kunnalta jätteen haltijan vastuulle.  

Kunnan vastuu asumisen jätteistä rajataan jatkossa pääosin kotitalouksissa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvään jätteeseen. Muutoksen tavoitteena on ollut avata jätemarkkinaa. Muutoksella luovutaan jätelain 32 §:ssä tähän saakka käytetystä asumisessa syntyvän jätteen käsitteestä vastuunjaon perusteena ja siirrytään käyttämään käsitettä kotitaloudessa syntyvät jätteet. 

Koska myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarjoavassa asumisyksikössä asuva henkilö muodostaa itse asiassa kotitalouden, kuntavastuulta on pykälässä poissuljettu erikseen, että kunnan jätehuoltovastuulle ei kuulu sote-palveluita tuottavan yrityksen tai yhteisön toimipaikassa eikä vankilassa, puolustusvoimien majoituskasarmissa, vastaanottokeskuksessa tai muussa vastaavassa laitosasumisessa syntyvä jäte.  

Mikäli kunta ylläpitää laitosasumista, kyseessä on kuitenkin kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kuuluu kunnan jätehuoltovastuulle. Koska Helsingin kaupungilla on erityinen oikeus järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimintaa, muutos ei koske kyseisiä kaupungin palveluasumisen yksiköitä. 

Muutos on historiallinen, koska koskaan aiemmin kunnan asukkaita ei ole luokiteltu asumistavan tai asumisen tarjoajan perusteella jätelaissa erilaiseen asemaan. Se luo uuden rajapinnan niille tulkinnoille, mikä asuminen on viime kädessä laitosmaista ja mikä sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan yrityksen tai yhteisön järjestämää asumista, jossa tarjolla on myös sote-palveluita.  

Lain siirtymäsäännöksen mukaan kunnan asumisen jätehuoltovastuun muutosta sovelletaan vuoden 2026 alusta lukien. Muutos ajoittuu samaan hetkeen, jolloin kunnan vastuu hyvinvointialueen yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä päättyy. Siirtymäsäännökseen sisällytettiin kuitenkin muutoksen kohteena oleville jätteen haltijoille mahdollisuus irtisanoutua kunnan jätehuoltopalveluista heti lain voimaantultua vuoden 2025 alusta lukien. Irtisanoutumisesta täytyy ilmoittaa kirjallisesti kunnalle vähintään kuusi kuukautta ennen irtisanomista. 

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yksityinen sote-palveluntarjoaja voisi irtautua hallinnoimansa kiinteistön osalta kunnan jätehuoltopalvelusta aikaisintaan 1.7.2025. Toisaalta sen tulisi irtautua viimeistään 31.12.2025. Mikäli irtisanominen tehtäisiin 31.1., lakkaisi kunnan palvelu vastaavasti 1.8.2025. Siirtymäsäännökseen on erikseen kirjattu, että kunnan vastuu jätehuollon järjestämisestä lakkaa, kun jätteen haltijan järjestämä jätehuolto tämän tekemän ilmoituksen mukaisesti alkaa.  

Lisäksi muutos tarkoittaa, että palveluasumisen ja laitosasumisen asukkaat, esimerkiksi vastaanottokeskusten asukkaat, eivät ole enää jatkossa oikeutettuja käyttämään kunnan asukkaille usein perusmaksuilla tarjoamia palveluita, kuten jäteneuvontaa, maksutonta vaarallisten jätteiden keräystä, apteekkien lääkejätekeräystä tai muita maksuttomia jäteasemapalveluita. Kunnan kannalta haaste on se, että kyseistä käyttöä on miltei mahdotonta valvoa. Näiden asukkaiden jätehuollosta ei myöskään voida enää määrätä jätehuoltomääräyksissä tai kunnan taksassa vastaavasti kuin niin sanottujen tavanomaisten asukkaiden.  

Samassa lakimuutoksessa jätelain 32.1 §:n 3 kohtaan lisättiin maininta sopimisesta. Liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte kuuluu kunnan järjestämisvastuulle silloin, kun liikehuoneiston haltija ja kiinteistön haltija ovat sopineet sen keräämisestä kiinteistöllä yhdessä kotitaloudessa ja kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen kanssa. Tämä on ollut yleinen käytäntö tähän saakkakin, mutta muutos korostaa asiasta sopimista ja sitä, ettei kuntavastuun ulkopuolista toimintaa voida velvoittaa yhteiskeräykseen. Lisäksi laissa määriteltiin, että Tukes toimii EU:n akkuasetuksen mukaisena markkinavalvontaviranomaisena.