Nykyinen Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) päättyy vuoden 2025 lopulla. Kesäkuusta 2024 lähtien käytyjen neuvottelujen tuloksena on saatu aikaan koko julkisen sektorin kattava Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS). JETS jatkuu välittömästi KETS-kauden päättymisen jälkeen aina vuoteen 2035 saakka. Sen tavoitteena on osaltaan parantaa Suomen energiatehokkuutta energiatehokkuusdirektiivin (EED) velvoitteiden mukaisesti.
Suuria sisällöllisiä muutoksia JETS ei tuo tullessaan, joskin energiansäästötavoitteet ovat päivitetyn EED:n myötä kasvaneet. Sopimuksen kattavuustavoite on vuonna 2027 sama kuin KETS:in, 75 prosenttia asukasluvusta. Ensimmäisenä vuonna kattavuustavoite on 55 prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä C21-kaupunkien mukaan saamista mukaan heti alussa. EED:n toimeenpano onnistuu Suomessa vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut energiankäytön tehostumisvelvoitteet.
JETS:in tavoitteiden saavuttamisella voidaan kunnissa välttää esimerkiksi EED:n artiklan 6 mukainen niin sanottu pakkosaneeraus. Ilman JETS:iä pitäisi peruskorjata kolme prosenttia yli 250 neliömetrin lämmitettyjen tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta energiatehokkuudeltaan uutta vastaavaksi.
Vuodesta 2024 lähtien energiatukea ei enää ole saanut rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, vaikka kunta olisi liittynyt energiatehokkuussopimukseen. JETS:iin liittyneille kunnille tulee kuitenkin tarjolle muita porkkanoita, joista saadaan lisätietoa huhtikuun 2025 aikana. Sopimuksen toimeenpanon tuesta vastaa edelleen Motiva Oy.
Energiatehokkuussopimukset ovat EED:n kansallisen toimeenpanon pääkeino myös uudella sopimuskaudella (2026–2035), joka on järjestyksessä neljäs. JETS:in lisäksi energiatehokkuussopimukset solmitaan elinkeinoelämälle ja kiinteistöalalle. Direktiivin toimeenpano onnistuu Suomessa vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut energiankäytön tehostumisvelvoitteet. Vapaehtoisuuteen pohjautuvat energiatehokkuussopimukset ovat olleet suomalainen menestystarina jo vuodesta 1997.
KETS on tähän mennessä ylittänyt asetetun kattavuustavoitteen lisäksi energiansäästötavoitteen, joten myös JETS:ille voi ennustaa hyvää tulevaisuutta. Energiatehokkuussopimuksilla on menestyksellisesti vältetty energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano lainsäädännöllä tai muilla pakottavilla keinoilla.
Energiatehokkuussopimusten uuden kauden markkinointi käynnistyi 2.4.2025, jolloin avattiin uudistettu verkkopalvelu. Verkkopalvelusta saa perustietoa energiatehokkuussopimuksista. Sieltä on myös ladattavissa JETS ja toukokuun puolivälissä myös Liittyjän energiatehokkuussopimus. Molemmat dokumentit ovat sisällöltään lopullisia, joten niitä voi jo käyttää liittymisen valmisteluun kunnissa.
JETS:in allekirjoittavat TEM, Energiavirasto, Maakuntien tilakeskus Oy ja Kuntaliitto. Kunnat puolestaan liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla Liittyjän liittymissopimuksen, kuten KETS-kaudellakin. Virallinen JETS-allekirjoitustilaisuus järjestetään vasta syksyllä, jolloin nyt julkistettuun sopimukseen vain lisätään myöhemmin tarkentuvat allekirjoittajien nimet. JETS-neuvotteluryhmään on kuntasektorilta kuulunut Kuntaliiton lisäksi asiantuntijat C6-kaupungeista ja Kouvolasta.
Julkisen alan energiatehokkuussopimus 2026-2035 (kuntaliitto.fi)
www.energiatehokkuussopimukset.fi (Motiva Oy)
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.