Selvitys: Kuntien ja hyvinvointialueiden neuvottelut hakevat vielä muotoaan

Kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteiset neuvottelut ovat vielä kehittymässä. Kuntaliiton ja Hyvilin yhdyspintaprojektissa toteutettu selvitys kartoitti lakisääteisten neuvotteluiden toteutusta viidellä alueella. 

Selvityksessä tarkasteltiin hyvinvointialueiden yhteistyöneuvotteluja (laki hyvinvointialueesta 611/2021, 14 §) sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluja (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 6 ja 7 §).

Keskustelua ja tiedon vaihtamista, mutta vähän päätöksiä

Selvityksen mukaan neuvottelut ovat monilla alueilla olleet yhteistyön alkuvaiheessa painottuneet tiedonvaihtoon ja keskinäiseen tutustumiseen. Useilla alueilla neuvotteluissa ei ole vielä tehty varsinaisia päätöksiä, eikä niissä ole siten ollut perinteisille neuvotteluille ominaisia piirteitä.

Neuvotteluiden toteutustavat vaihtelevat alueittain. Alueen kuntamäärä, yhteistyörakenteet ja toimintakulttuuri vaikuttavat siihen, mikä on sopiva tapa järjestää neuvotteluita.

Kuntakohtaiset neuvottelut voivat olla hyvinvointialueille työläitä erityisesti alueilla, joilla on paljon kuntia, koska ne vievät hyvinvointialueen henkilöstöltä paljon aikaa. Heikkoutena voi olla myös se, ettei yhteistä näkemystä synny. Toisaalta yhteiset neuvottelut kaikille kunnille voivat olla haasteellisia suuren osallistujamäärän vuoksi, jolloin asioiden käsittely voi muuttua seminaarimaiseksi.

Kaikilla alueilla ei ole vielä järjestetty hyvinvointialuelain mukaisia yhteistyöneuvotteluita. Tämä on voinut näkyä siten, että kunnat ovat tuoneet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) neuvotteluihin monia muita yhteistyöasioita, myös sellaisia, joista neuvotteluissa ei voida päättää. Esimerkiksi hyvinvointialueen palveluverkkoon liittyvät huolenaiheet ovat nousseet esille, vaikka ne eivät kuulu hyte-neuvotteluissa käsiteltäviin asioihin.

Onnistuneen yhteistyön edellytykset

Kuntaliiton yhdyspintaprojektin projektipäällikkö Liisa Jurmu pitää oikeiden henkilöiden osallistumista neuvotteluihin keskeisenä.  

– On tärkeää, että neuvottelut suunnitellaan yhdessä kuntien ja hyvinvointialueen edustajien kesken, ja että mukana ovat oikeat henkilöt. Osallistujien roolit ja mandaatit on harkittava tarkkaan, jotta neuvotteluissa tehdyt päätökset voidaan viedä kunnissa ja hyvinvointialueilla eteenpäin, Jurmu sanoo.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Sami Niemi painottaa, että neuvottelut yksin eivät riitä yhteistyön onnistumiseen.

 – Selvityksen mukaan yhteistyön onnistuminen riippuu monista muistakin tekijöistä. Parhaimmillaan neuvottelut kuitenkin tukevat hyvää yhteistyötä. On tärkeää tunnistaa, että yhteistyö on jatkuvaa vuoropuhelua ja sopimista myös päivittäisessä työssä, Niemi toteaa.